Päällysteiden toteutus
Betonisilla päällysrakenteilla on merkittävä vaikutus alueen lopputulokseen. Parhaimmillaan hyvin valittu ja toteutettu päällyste luo viihtyisää ja toimivaa ympäristöä sekä tukee alueen identiteettiä ja kaupunkikuvallista kokonaisilmettä nostaen ympäristön arvoa.
Betonipäällysteiden asennuksen työvaiheet ovat seuraavat:
- mittaukset
- pohjatyöt
- asennusalustan teko
- päällysterakenteen asennus (käsityönä tai koneellisesti)
- saumaus, tiivistys ja viimeistelytyöt.
Samoja työvaiheita on myös muiden maisemabetonituotteiden asennuksissa.
Päällysteen asentamisen työvaiheet
1. Hyvin tasoitettu maapohja tai penger,
joka koostuu maamassoista tai kiviaineksista.
2. Suodatinkangas asennetaan tarvittaessa,
mikäli on olemassa riski täyttömateriaalin
sekoittumiseen alla olevaan
maaperään.
3. Kuormituksia jakava kerros, joka tiivistetään
koneellisesti.
4. Reunatuki, joka asennetaan maakosteaan
betoniin.
5. Kantava kerros, joka tiivistetään
koneellisesti ja pinta tasataan huolellisesti
vastaamaan lopullisen päällysteen
muotoa ja tasaisuutta.
6. Asennushiekka levitetään tasapaksuna
kerroksena.
7. Asennushiekkakerros tiivistetään
kevyesti ajamalla kerran tärylevyllä
yli. Asennushiekkakerroksen paksuus
30 mm.
8. Päällystekivet ja -laatat. Sauman
leveys noin 3mm.
9. Pieniä kivenpaloja alle 1/3 kiven
pituudesta ei tule käyttää. Tämän
sijasta käytetään kahta katkaistua
kiveä.
10. Saumat täytetään saumahiekalla
asennustyön etenemisen mukaan.
Kiveystä saa kuormittaa työkoneilla
yms. vasta, kun saumaushiekka on
asennettu.
11. Pinta harjataan puhtaaksi ja tärytetään
kevyesti tärylevyllä. Mitä paksumpia
päällystekiviä käytetään sitä
tehokkaampaa (painavampi) tärylevyä
käytetään. Tärytys tapahtuu
kohtisuoraan tai diagonaalisesti saumoja
vastaan. Laatoitusta ei tärytetä.
12. Tärytyksen jälkeen saumat täytetään
saumahiekalla.
Erilaisten betonisten päällystetuotteiden asentamisessa on erityisesti otettava huomioon seuraavat seikat:
- Päällysrakennetta ei saa ohentaa ilman suunnittelijan lupaa.
- Nurmikiveys on ilmeeltään vihreä, kun kasvualusta on sopiva ja kasvuston veden saanti on turvattu. Nurmikivien muoto vaihtelee, ja tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen tulee varmistaa valmistajalta.
- Hulevesikivien aluskerroksessa, asennusalustassa ja saumauksessa tulee käyttää vettä hyvin läpäisevää materiaalia.
- Suuret betonilaatat vaativat kestävät perustus- ja pohjarakenteet. Laatat asennetaan yhteen suuntaan viettävälle pinnalle, sillä suuret betonilaatat eivät taivu maastonmuotoihin käyttökohteen suunnittelussa tulee huomioida erityisesti maan routimisen aiheuttamat vaatimukset.
- Valubetonipäällyste vaatii alleen kantavan rakenteen sekä sen päälle tasauskerroksen, sillä epätasaisen alustan päälle valettu betoni ei pääse kuivuessaan liikkumaan tasaisesti ja siihen voi syntyä paikallisia halkeamia.
Mittaukset
Suunnitelmien mukainen lopputulos edellyttää riittäviä mittauksia rakennuskohteella. Mittauksilla varmistetaan, että eri rakennekerrokset tulevat oikeisiin korkeusasemiin ja tuotteet oikeille paikoille.
Asennusalustan tasaamista varten on päällysteen pinnan korkeus merkittävä maastoon. Merkitseminen tapahtuu yleensä linjalankoja käyttäen. Välttämättömiä merkittäviä kohtia ovat kaikki pinnan taitekohdat ja vesiurat, hulevesikaivojen kannen korkeudet, eri päällystemateriaalien rajakohdat, liittymiset muihin rakenteisiin, tonttirajoilla olevat rakenteet sekä ovien, portaiden ja sisäänajojen kohdat. Mahdolliset poikkeamat on selvitettävä heti ennen työn jatkamista.
Pohjatyöt
Laadukas betonikivipäällyste edellyttää oikein ja huolellisesti tehtyjä pohjatöitä. Pohjan routiminen tai väärin tehdyt kallistukset koituvat pidemmän päälle kiveyksen tuhoksi. Kiveyksen alla olevan rakennekerroksen on oltava vettä läpäisevä ja noudatettava valmiin pinnan muotoa.
Pohjatöiden laajuus riippuu pohjamaan laadusta ja liikennemäärästä. Valmiin päällysteen tasaisuuden varmistamiseksi ja liikenteen aiheuttaman urautumisen vähentämiseksi on eri kerrosten huolelliseen, ohjeiden mukaiseen tiivistämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.
Pohjatöissä tehdään suunnitelmien mukaisesti pohjamaan tasoitukset. Tasoituksien päälle asennetaan suunnitelmien mukaisesti suodatinkankaat, routaeristeet, jakava kerros ja kantava kerros.
Kantavan kerroksen yläpinta tehdään sellaiseen korkeusasemaan, että asennuskerrosta ja kiveystä varten jää työvara, joka on betonikiven tai -laatan paksuus + 30 mm ±10 mm. Korkeusaseman tarkistukseen liittyy oleellisena osana kaltevuuksien ja rakennettujen hulevesikaivojen korkeusaseman tarkistaminen. Rakenteissa havaitut puutteet korjataan.
Asennuskerroksen alapuolinen lisätäyttö tehdään ao. kerroksen materiaalilla ja sen tekemisessä noudatetaan InfraRYLin mukaisia työohjeita. Mikäli lisätäyttö on vähäistä, on täyttömateriaali valittava kuitenkin tehtävän kerrospaksuuden mukaan.
Asennusalustan tekeminen
Yleisimmin betonikivien asennusalustana käytetään kantavan kerroksen päälle tehtyä ohutta kiviaineskerrosta, joka voidaan tehdä joko luonnonkiviaineksesta, murskeesta tai kivituhkasta raekoolla 0/4, 0/5, 0/6 tai 0/8 mm.
Läpäisevissä kiveyksissä voidaan käyttää asennuskerroksena esimerkiksi hiekoitussepeliä läpäisevyyden maksimoimiseksi. Asennuskerros tehdään suunnitelman mukaisen rakenteen varaan, joka on yleensä murskeesta tehty kantava kerros.
Asennushiekka tai murske tasataan oikolaudalla tai kolalla valmiin pinnan tasauksen mukaan ottaen huomioon kivien tai laattojen tiivistyksestä johtuva painumavara. Oikolautaa käytettäessä voidaan käyttää myös ohjureita. Laajoja yhtenäisiä alueita päällystettäessä voidaan asennusalustan kiviaines levittää myös koneellisesti esimerkiksi asfaltin levittimellä.
Asennuskerros tasataan ja tiivistetään. Asennuskerroksen paksuuden tulee olla levitettäessä tiivistämättömänä n. 30–40 mm, jolloin tiivistetyn kerroksen paksuudeksi tulee n. 20–30 mm.
Tiivistyksessä on huomioitava, että tiivistetyille pohjille asennettu kiveys painuu ajan kanssa luokkaa n. 8 mm tiivistyksestä huolimatta.
Tällä on merkitystä etenkin portaiden edustoilla, jossa nousukorkeuden suhteen ollaan kovinkin tarkkoja, samoin vesien johtamisessa nolla- tai miinuskorkoisen reunakivien yli – kun kiveys painuu ylitys ei enää ehkä onnistukaan, jos asiaa ei ole huomioitu asennusvaiheen pelivaroissa.
Pölyämisen estämiseksi ja asennuskerroksen tiivistymisen edistämiseksi on eduksi, että kiviaines on kosteaa.
Asennuskerroksen kallistusten muotoilussa on hyvä huomioida myös käytetyn kiven tai laatan koko. Suurilla laatoilla tai lankuilla on tärkeä varmistaa, että kappale vastaa koko pohjansa alalta asennusalustaan, ettei se pääse taipumaan pistemäisen kuorman alla.
Asennusalustana voi olla myös maakostea betoni, jos tavoitteena on päällysteen kantavuuden parantaminen heikosti kantavalla maapohjalla ja erityisesti raskaasti kuormitetuilla alueilla.
Betonilaatat asennetaan yleensä suoraan kovettumattomaan maakosteaan betoniin sementtiliimaa (sementin ja veden seos) käyttäen. Laattojen on tukeuduttava tasaisesti koko pohjaltaan betoniin. Laatan reunojen tukeutuminen asennusalustaan tasaisesti on ehdottoman tärkeät laattojen irtoamisen ja lohkeamisen estämiseksi. Laattojen väliset saumat saumataan saumausbetonilla.
HUOM! Maakosteaa betonia ei suositella käytettäväksi kattamattomilla alueilla. Jos käyttöön kuitenkin päädytään, tulisi varmistua siitä, ettei vesi pääse patoutumaan saumoihin, sillä tällöin kivet irtoavat ajan myötä sulamis-jäätymissyklien myötä.
Asennusalusta voi olla vettä läpäisemätön rakenne, esimerkiksi betoninen kansirakenne. Näissä kohteissa suunnittelu tulee olla tehty huolella ja kaikki rakennekerrokset esitetty suunnitelmissa. Myös tuotteiden asennussuunnat ja paikat tulee olla näytetty ja niitä tulee asennuksessa noudattaa.
Asennettaessa asennuskerrokseen vettä läpäisemättömän rakenteen päälle on huolehdittava, että pintarakenteessa on vaakasalaoja, joka johtaa saumoista betonikiveyksen tai -laatoituksen alle pääsevän veden pois.
Näin vältytään siltä, ettei päällyste ala ”kellumaan”. Kellumisilmiö johtaa päällysteen hajoamiseen, sillä vettynyt rakenne nostaa jäätyessään päällystettä, jolloin aurauskalusto rikkoo herkästi tuotteiden kulmat. Veden poistamisen tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa, ja vesien liikkumisen/ohjaamisen tarkastelussa pitää ottaa huomioon laajasti koko piha-alue, ei pelkästään kiveysalueet.
Päällysterakenteen asennus
Betonikivien ja -laattojen asentaminen voidaan tehdä käsin tai koneellisesti.
Koneasennus sopii erityisesti raskaan liikenteen alueille, satamiin, terminaaleihin, varastoalueille, paikoitusalueille yms. laaja-alaisiin asennuksiin, joissa ladontamallit ovat yksinkertaisia. Haluttaessa koneelliseen ladontaan kuviointia, kannattaa esimerkiksi raidat suunnitella lavan levyisiksi. Halutessa kuviointeja voidaan tehdä myös käsinladontana.
Käytettävät betonikivet ja -laatat esitetään malliltaan ja väriltään suunnitelmassa ja ne ladotaan suunnitelmassa esitetyn ladontamallin ja kuvioinnin mukaan. Valmiin päällystepinnan alapuolelle ulottuvat päällysteen rakenteet tehdään ennen kivien ja laattojen asentamista. Näitä rakenteita ovat muun muassa nupu- ja noppakiviraidat, erilaiset kourut jne.
Päällystetuotteet, joissa on asennusnystyrä, asennetaan mahdollisimman tiiviisti niin sanotulla puskusaumalla. Kuvioinnista, erivärisistä alueista tai muusta vastaa-vasta syystä riippumatta saumat tehdään siten, että sauma on tasalevyinen ja suora ja sauman leveys on betonikivillä 2–4 mm ja betonilaatoilla 2–15 mm tuotteesta riippuen, ellei suunnitelma-asiakirjoissa määrätä toisin.
Suuret yhtenäiset kuvioimattomat ja eri materiaaleilla jäsentelemättömät alueet voidaan asentaa myös koneellisesti tähän tarkoitetukseen kehitetyillä asennuskoneilla ja apuvälineillä.
Koneasennuksessa käytettävät betonikivet on varustettu asennusnystyröillä kivien välisen sauman aikaansaamiseksi. Asennuskone asentaa kivet yleensä lavakerroksittain eli noin yhden neliön kerrallaan. Jos kivettävän alueen päättyvään reunaan ei mahdu täyttä lavakerrosta, kivet asennetaan käsin.
Betonikivien ja -laattojen asentaminen aloitetaan yleensä kiinteästä rakenteesta. Kun kiveys liittyy reunatukeen, aloitetaan asennus aina reunatuesta täysillä kivillä, jolloin kivien mahdollinen leikkaaminen tapahtuu muuhun rakenteeseen liityttäessä.
Mikäli betonikiveys ei liity suoraan mihinkään suunnitelmassa esitettyyn kiinteään rakenteeseen, johon kiveyksen reuna voi tukeutua, on reuna tuettava reunakivellä, maakostealla betonilla tms. Tuki asennetaan sellaiseen korkeuteen, että se ulottuu vähintään kiven puoliväliin, ja tuetaan niin, ettei kiveys pääse purkautumaan. Myös päällystettävän alueen sisällä olevat tukemattomat kiveyksen reunat, kuten kasvillisuusalueet, on tuettava.
Erilaisilla raidoilla tai muuten jäsenöidyillä alueilla on syytä tehdä koeladonta mitoituksen tarkistamiseksi ja kivien katkaisun vähentämiseksi. Usein mitoituksessa on varaa valmiiden puolenkiven mukaisiin tarkistuksiin. Mitoitus kannattaa tarkistaa jo ennen kiinteiden rakenteiden (esim. reunatukien) tekemistä.
Lankkumaisilla tuotteilla kiven pituussuunnassa tapahtuvat pinnanmuotoilut ovat kriittisiä. Isoilla laatoilla pitää huomioida sekä pituus- että leveyssuuntaan tapahtuvat muutokset.
Tyylikkään ja kestävän lopputuloksen vuoksi tuotteet asennetaan mieluummin tasakaadolla. Kaikkien ladontaan käytettyjen kivien ja laattojen pitää vastata koko pinta-alaltaan kantaviin ja huolellisesti tiivistettyihin pohjiin. Jos tuote jää tyhjän päälle keskeltä tai päädyistään, se on altis liikkumaan ja myös murtumaan kuormituksen alla taipuessaan. Suosittelemme tasakaatoa ja jiirejä, jos kallistusta on muutettava. Tämä voi joissakin kohteissa merkitä sitä, että valitaan sivumitoiltaan pienempi tuote, jotta pinnanmuotoilu saadaan toimimaan halutulla tavalla.
Betonipäällysteen latomisen yhteydessä on seurattava jatkuvasti saumalinjojen suoruutta ja korjattava virheet heti asennuksen edetessä, viimeistään ennen saumausta.
Betonikiviä ja -laattoja joudutaan muiden rakenteiden liittymäkohdissa usein katkaisemaan. Katkaiseminen voi olla tarpeen myös kuvioita tehtäessä ja kaarteissa sauman suunnan muutoksen takia. Kivien ja laattojen katkaisu tulee suunnitella huolellisesti materiaalihukan pienentämiseksi ja laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Kivet ja laatat katkaistaan sahaamalla tai giljotiinilla, eli kivileikkurilla. Tarvittaessa katkaisupinta on viimeisteltävä esimerkiksi hiomalaikalla tehtävillä pienillä viisteillä. Jos katkaisutapa on määritelty suunnitelmissa, on toimittava suunnitelman mukaan.
Sahauksessa kiven katkaisujälki on täsmällinen ja särmät jäävät ehjiksi. Sahauksen aiheuttaman melun ja pölyn takia työkohde on usein suojattava, jos välittömässä läheisyydessä on esimerkiksi jalankulkuliikennettä tai rakennuksia, joissa asutaan tai työskennellään. Näissä tilanteissa sahaustila on eristettävä ympäristöstä tarpeellisin rakentein melun ja pölyn leviämisen estämiseksi.
Katkaisukohdan määrittämistä varten kivet ja laatat on asennettava kyseiseen kohtaan rakenteeseen tai sen päälle, ellei erillisin mittauksin katkaisukohtaa voida muutoin täsmällisesti määrittää.
Katkaisujäljen on yksittäisissä kivissä ja laatoissa oltava liittyvän rakenteen tai sauman suuntainen. Sauman leveys ei saa ylittää rakenteen sallittua saumaleveyttä. Saumaleveys määräytyy sen rakenneosan mukaan, joka sallii suuremman saumaleveyden.
Saumaus, tiivistys ja viimeistely
Saumaus ja tiivistys viimeistelevät päällysteen.
Betonikivien asennuksen jälkeen pinnalle levitetään kuivaa, rakeisuudeltaan 0/1 mm hiekkaa tai 0/1 mm mursketta, joka harjataan saumoihin. Laattojen saumoihin käytetään sauman koosta riippuen raekooltaan 0/1–0/8 mm mursketta.
Saumaamattomalla ja tiivistämättömällä päällystepinnalla liikkumista on rajoitettava, koska vaarana on kivien ja laattojen liikkuminen sekä päällysteen epätasainen painuminen. Erityisen alttiita vaurioille ovat päällysteen tukemattomat tai keskeneräiset reunat. Mikäli työmaan ulkopuolisen liikenteen rajoittaminen työalueella on vaikeaa, on päällyste saumattava ja tiivistettävä päivittäin päällysteen asennuksen etenemisen mukaan.
Saumaushiekalla saumattu betonikiveys tärytetään. Tärytyksen vaikutuksesta asennusalusta tiivistyy ja alustasta nousee kiviainesta sauman alaosaan. Saumoihin harjattu saumaushiekka tiivistyy, ja asennustyössä syntyneet viereisten kivien väliset pienet korkeuserot tasoittuvat. Mikäli saumat tärytyksen jälkeen ovat vajaat, saumaushiekkaa levitetään ja harjataan lisää ja tärytetään uudestaan.
50 mm paksua betonilaattakiveystä ei yleensä tärytetä, paksummissa laatoissa mahdollinen tärytys tehdään valmistajan ohjeen mukaan.
Kun kiveys liittyy kaivon kansistoon, on myös kansiston korkeusasemaa tarvittaessa säädettävä. Kansistoa säädetään korotusrenkaiden avulla tai muilla keinoin esimerkiksi teleskooppikantta käyttäen siten, että kiveys asettuu tasaisesti suunniteltuun korkoon.
Kiveyksen liittyessä kansistoon voidaan käyttää myös niin sanottua sovitekiveystä. Kaivon kansi voidaan ympäröidä esimerkiksi noppakivillä tai betonisilla kaarrekivillä. Betonikiveyksen liittäminen näihin kiveyksiin on usein liitoksen kannalta siistimpi kuin liitos suoraan kaivon kansirakenteeseen. Sovitekiveys esitetään suunnitelmissa.
Kun kiveys liittyy graniittireunakiveen, on reunatuen tausta tasoitettava piikkaamalla siten, että kiveys voidaan liittää reunatukeen eikä sauman leveys ylitä sallittuja toleransseja.
Reunatukien ja -kivien asennus
Asennuksessa reunatukien tarvittavat katkaisut on tehtävä sahaamalla siten, että jatkoskohdat ovat ulkonäöltään viimeisteltyjä.
Upotettavat reunatuet asennetaan niin, että haluttu osa reunatuesta jää alemman päällystetason yläpuolelle. Näkyvä osa tulee määritellä suunnitelmaan.
Upotettavalle reunakivelle kaivetun uran tulee olla leveydeltään vähintään 500 mm, jotta ura voidaan tiivistää tärylevyllä. Mikäli reunakivet asennetaan alueelle, jossa ei ole kantavaa ennestään kerrosta, tulee kivien alle tehdä riittävä massanvaihto asianmukaisine kerroksineen hyvin tiivistettynä.
Upotettavien reunakivilinjat ja korot mitataan ja merkitään maastoon linjatapeilla. Reunakivilinjaan laitetaan asennuksen ajaksi linjalanka, jonka mukaan reunakivi asennetaan oikeaan linjaan ja korkeuteen.
Upotettavat reunatuet asennetaan joko murskeen (0/16 mm) varaan tai maakosteaan betoniin, jossa sementtimäärä on vähintään 250 kg/m3 ja kiviaineksen maksimiraekoko 8 mm. Suolarasitetuilla ja kemiallisen rasituksen alueilla käytettävä betoni määritellään erikseen suunnitelma-asiakirjoissa.
Maakostea betoni tiivistetään huolellisesti sullomalla siten, että reunatuki tukeutuu koko pituudeltaan ja leveydeltään siihen. Kaarissa käytetään sopivalla säteellä valmistettuja kaarrekiviä. Madallusosuudet tehdään asentamalla reunakivi muuta linjaa syvemmälle.
Upotettava reunakivi tuetaan asennusmassalla, mikäli se liittyy toiselta tai molemmilta puolilta rakenteisiin, jotka eivät anna riittävää sivuttaistukea (esim. viheralueella).
Nurmikon reunaksi tulevat reunakivet voidaan asentaa joko näkyvinä tai upotettuina. Hyvä nyrkkisääntö on, että reunakivistä upotetaan vähintään kolmannes kiven omasta korkeudesta maan alle. Nurmikon reunakiveyksen asennusalustana käytetään tasattua asennushiekkaa, kivituhkaa tai maakosteaa betonimassaa.
Liimattavien reunakivien asennuksen huomiot
Liimattava reunakivi kiinnitetään ylimmän päällystekerroksen pintaan liimaamalla. Ennen työn aloitusta pinta puhdistetaan roskista ja muusta irtoliasta ja tarkistetaan, että alusta on riittävän tasainen ja kuiva yhtenäisen tartunnan aikaansaamiseksi. Asfaltti- tai kiveyspintaan merkitään reunakivilinjat ja kiinnitys tehdään joko bitumi- tai hartsipohjaista liimaa käyttäen. Asfalttiin reunakivet voidaan myös kiinnittää kuumabitumilla.
Reunakiven tulee olla tasaisesti kiinni alustassaan koko pituudeltaan ja leveydeltään. Alustan alle 5 mm:n epätasaisuudet tasoitetaan bitumiliimanauhalla. Tätä suuremmat epätasaisuudet tasataan asfalttimassalla. Kivi kiinnittyy muutamassa tunnissa, ja liimaus saavuttaa lopullisen lujuutensa muutamassa päivässä.
Betonisten muurien ja tukimuurien asentaminen
Perustus on tehtävä routimattomaksi muurityypistä ja tulevan rakenteen korkeudesta riippumatta. Jos perusmaa on routimatonta, matalien muurien pohjaukseksi riittää humusmaan poistaminen ja korvaaminen murskeella. Ennen muurikivien asentamista tiivistetyn, kantavan kerroksen päälle levitetään muutaman sentin vahvuinen asennuskerros.
Riippuen tukimuurin korkeudesta ja siihen kohdistuvista vaatimuksista muurin alle on tehtävä perustus muurin vaatimusten mukaan. Tukimuurit perustetaan rakenne- ja geoteknisten suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti.
Myös routiminen ja vedenohjaus pitää huomioida tukimuureja perustettaessa. Routaeristys tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Veden pääsy muurirakenteeseen estetään asentamalla muurin taakse suodatinkangas tai patolevy, ja taustatäyttö tehdään routimattomasta, vettä läpäisevästä aineksesta, esimerkiksi pestystä sepelistä, raekoko 8/16 mm. Jos taustatäytölle on vain vähän tilaa, se voidaan korvata eristelevyllä.
Muurikivet ladotaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa käytetään kiviliimaa.
Reiällisistä betonikivistä tehdyn muurin lujuutta voidaan lisätä kivien sisälle asennetuilla harjateräksillä, jotka toimivat myös tartuntoina teräsbetonianturasta. Reiät valetaan säänkestävällä C30/37-lujuusluokan betonilla. Betonointi voidaan tehdä joko käsi- tai pumppuvaluna. Betonimassa tiivistetään sullomalla tai tärysauvalla. Mikäli betonia roiskuu valun yhteydessä muurin pinnalle, se pestään välittömästi pois vedellä.
Ulkoportaiden ja luiskien rakentaminen
Porrastyypistä riippuen portaan pohjarakenteena toimii joko tiivistetty murske, maakostea betonimassa tai teräsbetonirunko.
Betoniset porraskivet asennetaan aina alhaalta ylöspäin. Maakostea betoni levitetään oikeaan korkeuteen, huomioiden kuminuijalla tapahtuva hienosäätö. Betonin levityksen jälkeen massan päälle kaadetaan sementtiliimaa (sementtiä sekoitettuna veteen suhteessa 1:1). Askelma lasketaan massan varaan ja kuminuijalla lyödään oikeaan korkeuteen siten, että askelma kallistuu noin 1 % etureunaan päin.
Portaan kaltevuutta ja linjaa tarkkaillaan työn aikana linjalangalla ja vesivaa’alla. Asennustyön edetessä on syytä tarkkailla, ettei alempien porrasaskelmien sijainnissa tapahdu muutoksia. Korkeissa portaissa on syytä antaa tarvittaessa betonimassan välillä kuivua.
Luiskien ja pengerryksien asentaminen
Pengerluiskat ovat yleensä kantavia maa- tai louhepengerluiskia. Maaperästä riippuen leikkausluiskat saattavat edellyttää alusrakenteen vahvistamista tai lujittamista. Luiskaverhouksen rakennekerrokset tehdään suunnitelman mukaan. Rakennekerrosten teossa on otettava huomioon tulevan luiskaverhouksen vaatima työvara, johon lasketaan mukaan käytettävän verhousmateriaalin edellyttämä asennuskerros.
Mikäli suunnitelmassa ei erikseen esitetä verhouksen rakennetta, tehdään rakennekerrokset luiskaverhouksen asennusta varten seuraavia ohjeita noudattaen:
- Pohjamaa tasataan oikeaan muotoonsa siinä olevaa tai vastaavaa materiaalia käyttäen ja viimeistellään 100 mm:n sepeli- tai murskekerroksella (jakavan kerroksen rakeisuuden ohjealue ks. InfraRYL-verkkopalvelu).
- Alusrakenne muotoillaan ja tasataan murskeella 0/100 mm ja viimeistellään murskeella 0/32 mm.
- Alusrakenteen pinta tiivistetään esimerkiksi kaivinkoneen kauhalla painamalla.
Betonikivistä ja -laatoista tehtävissä luiskaverhouksissa käytetään asennuspohjana asennuskerrosta, jonka paksuus on vähintään 20–30 mm.
Luiskan reuna-alueiden tukeminen erillisillä reunarakenteilla tai reunassa olevien kivien kiinnitys maakostealla betonilla on tärkeää niiden purkautumisen estämiseksi. Muutoin betoniset päällystetuotteet voidaan asentaa asennuskerroksen varaan.
Luiskaverhouksen yläosassa on estettävä pintavesien virtaaminen verhouspinnan alapuoliseen rakenteeseen esimerkiksi vesikourulla.
Hulevesien hallinnan toteutus
Betoniset hulevesi- ja nurmikivet asennetaan samoin perustein kuin muut päällysteet. Asennuksessa tulee huomioida oikea saumaleveys ja -materiaali.
Päällysteeseen liittyvän hulevesikourun alapuoliset rakenteet tehdään, kuten päällystettävällä alueella. Kouruelementit asennetaan ennen niihin liitettävää päällystettä. Kourun sijoitus on syytä tarkistaa sellaiseksi, ettei siihen liittyviä kiviä ja laattoja tarvitse tarpeettomasti leikata. Päällystetyn pinnan painuminen tulee huomioida kouruja asennettaessa. Kouru asennetaan siten, että sen yläreuna on liittyvää betoni- tai luonnonkivipintaa 8 mm alempana. Lue lisää hulevesituotteista.