Betonin raaka-aineet ja valmistus

Betoni on luonnonmateriaaleista valmistettu luja rakennusmateriaali. Pääraaka-aineina käytetään sementtiä, kiviainesta ja vesijohtovettä. Sementti on betonin sidosaine, joka valmistetaan luonnonmineraaleista, pääosin kalkkikivestä. Betonissa sementti muodostaa veden kanssa reagoidessaan lujan mineraalin, joka sitoo kiviaineksen kovaksi rakennusmateriaaliksi. Betoniin soveltuvaa kiviainesta on maailmanlaajuisesti hyvin saatavissa. Yhä suurempi osuus kiviaineksesta on kalliomursketta, mikä säästää harjukiviaineksia. 

---

Betonin värivaihtoehdot 

Läpivärjäys puolestaan tarkoittaa sitä, että koko betonimassa värjätään ja väri säilyy, vaikka pinta kuluu käytössä. Läpivärjätyt kivet soveltuvat siis paremmin pinnoille, joiden kulutus on kova. Käytännössä pinta kuluu merkittävästi vain nastarengaskulutuksen alueilla, joilla ajo ohjautuu samoille urille ja liikennemäärät ovat vähäistä suurempia. 

---

Betonin pintakäsittelyt

Betonin pintakäsittely voi olla esimerkiksi sileä muottipinta, lautamuottipinta, pesubetoni, hienopesty, hiekkapuhallettu tai kuvioitu.  Tarkempaa tietoa maisemabetonituotteiden pinnoista löydät sivulta suunnittelun lähtökohdista, betonin pintakäsittelyt.

---

Betonin ikääntyminen

Kovettunut betoni kestää hyvin ikääntymistä. Kovettuneen betonin lujuus ei lähde itsestään pienenemään ja betonituotteet ovat kierrätettävissä.  

Käyttöiän toteutumisen suhteen on huomattava, että esimerkiksi 50 vuoden käyttöiälle suunniteltavan rakennuksen toteutuva tekninen käyttöikä tulee olemaan paljon tuota suunnittelukäyttöikää pidempi. Näin on siksi, että suunniteltu käyttöikä voidaan taata riittävän suurella varmuudella, käytännössä 95 prosentin todennäköisyydellä. Siksi keskimääräisen 50 vuoden käyttöiälle suunnitellun rakennuksen tai rakenteen toteutuva käyttöikä tulee olemaan kolminkertainen eli noin 150 vuotta. 

Nykyään betonirakenteiden pitkän käyttöiän takeena on by65:n mukainen käyttöikäsuunnittelu, jonka avulla betonirakenteiden käyttöikä voidaan määrittää halutun pituiseksi, esimerkiksi 50, 100 ja 200 vuodeksi. Betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelu on otettu käyttöön vuonna 2004 ja sitä sovelletaan kaikessa betonirakentamisessa. 

Teknisen käyttöiän lisäksi betonirakenteiden pitkää elinkaarta tukee hyvä muuntojoustavuus ja korjattavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että olemassa oleviin betonirakenteisiin on monia muita materiaaleja helpompaa tehdä uuden käytön edellyttämiä muutoksia, kuten aukotuksia seiniin tai välipohjiin, tai rakennevahvistuksia lisääntyneiden kuormien tapauksessa. 

Betonin vahvuuksia rakenteen koko elinkaari huomioiden ovat esimerkiksi karbonatisoituminen (eli hiilidioksidin sitoutuminen ilmasta takaisin betoniin), uusiokäyttö rakenteiden purun jälkeen, betonikivistä ladottujen päällysteiden pintojen korjattavuus uudelleen asentamalla sekä betonirakenteiden kilpailukykyinen hinta suhteessa muihin materiaaleihin. 

Betonin karbonatisoitumista on pidetty haitallisena ilmiönä, koska karbonatisoitumisen aiheuttaman neutraloitumisen päästyä etenemään betoniteräksiin saakka terästen ruostuminen käynnistyy, jos kosteutta on riittävästi. Ruostumisen ehkäisemiseksi terästen päällä tulee aina olla ns. suojabetonikerros, eli terästen tulee aina sijaita riittävän syvällä betonissa. 

Jos betonirakenne on valmistettu määräysten mukaan, rakenteen pintakerroksessa on aina karbonatisoitumiselle altista, hiilidioksidia sitovaa materiaalia ilman, että rakenteen käyttöikä vaarantuu raudoitteiden ruostumisen takia. Tietyissä rakenteissa kuten betonijulkisivuissa käytetään yleisesti ruostumatonta raudoitusta, jolloin syvällekään edennyt karbonatisoituminen ei aiheuta ruostumisongelmaa, ja karbonatisoitumista voidaan hyödyntää hiilen sidontaan vapaasti ilman vaaraa ongelmista. 

---

Ympäristöbetonituotteiden standardit 

Betonirakentamista ohjaa lukuisa joukko standardeja, jotka voidaan luokitella seuraaviin ryhmiin: 

Suunnittelustandardit 

Rakenteiden suunnittelua ohjaavat eurooppalaiset rakenteiden suunnittelustandardit eli eurokoodit. Ne ovat yhtenevät kaikissa EU-maissa. Eurokoodeja sovelletaan aina sen maan kansallisen liitteen mukaan, jossa rakennuskohde sijaitsee. Ympäristöministeriö on vahvistanut asetuksella Suomen kansalliset liitteet.  

Väylävirasto vastaa infrarakentamista kuten esimerkiksi siltoja koskevista kansallisista liitteistä ja ohjeista. 

Tuotestandardit 

Tuotestandardit, jotka määrittelevät rakennustuotteiden ominaisuudet. Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä tapahtuu ensisijaisesti CE-merkinnällä. Kaikki rakennustuotteet, joille on olemassa harmonisoitu EN-standardi, on CE-merkittävä.  

Tehdasvalmisteiset betonituotteet ovat yleensä CE-merkittyjä, joten kutakin tuoteryhmää koskevat relevantit tuoteominaisuudet esitetään ko. tuotetta koskevassa harmonisoiduissa standardissa (hEN). Tuotteen valmistaja esittää tuotteelle muun muassa tuoteominaisuuksien lukuarvot CE-merkintään liittyvässä suoritustasoilmoituksessa (DoP). 

Testausstandardit 

Testausstandardit, joissa määritellään muun muassa, miten edellä mainitut ominaisuudet todetaan. Ilmoitettuja tuoteominaisuuksia seurataan tuotannon laadunvalvonnalla ja testauksella. CE-merkintään on olemassa myös EAD/ETA-menettely, mikäli tuotteelle ei ole harmonisoitua EN-standardia.  

Toteutusstandardit 

Toteutusstandardit, jotka ohjaavat rakentamista. 

Lisätietoa EN-standardeista ja CE-merkinnästä on sivustolla henhelpdesk.fi. 

Valmisbetonin tuotehyväksyntä perustuu kolmannen osapuolen varmentamaan varmennustodistusmenettelyyn. 

Ympäristöbetonirakentamiseen liittyviä standardeja: 

Rakennustöiden yleisiä laatuvaatimuksia on esitetty Rakennustiedon MaaRYL– (talonrakennuskohteet) ja InfraRYL-verkkopalveluissa.