Kaikki päällysteet ja -rakenteet vaativat ylläpitoa. Ylläpidon tarpeeseen vaikuttavat pintamateriaali sekä tuotteen ja asennustyön laatu. Muita ylläpidon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat pohjamaan laatu, rakenteen mitoitus, liikenteen rasitus, ilmasto ja talvikunnossapito.
Ylläpito voidaan jaotella
- vaurioiden ennaltaehkäisyyn
- vaurioiden korjaamiseen esimerkiksi kaivantotöiden jälkeen (pinnan alkuperäiseen kuntoon palauttaminen)
- koko päällysteen uusimiseen (tehdään kuten uuden päällysteen rakentaminen).
Päällysrakenteiden suunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa alueen ja sen välittömien lähialueiden huoltoon ja kunnossapitoon. Raskas huoltoajo ja koneellinen puhtaanapito, kuten etenkin koneellinen lumenpoisto talvella, asettavat vaatimuksia päällysrakenteiden ja pohjien kestävyydelle.
Koneellinen kunnossapito täytyy ottaa huomioon sekä ajoneuvoliikenteen että kevyen liikenteen alueilla. Kulkuväylät on mitoitettava niin, että huolto- ja puhtaanapitokalusto mahtuu liikkumaan väylillä ja reunarakenteiden on kestettävä vaurioitumatta lumiauran töytäisyt. Kulkuväylien tulee kestää myös satunnaisesti raskasta huoltoajoa ja ajoittaisia suuriakin pistekuormia.
Puhtaanpito
Puhtaanapitotyöhön on ryhdyttävä siten, että puhtaanapitoluokituksen mukainen siisteyden taso säilyy. Hoito ja huolto pitävät päällysteen ja rakenteen käyttökunnossa tai palauttavat ne käyttökuntoon.
Kiveyksen puhdistus
Kiveys pidetään puhtaana roskista harjaamalla, puhaltamalla tai vedellä huuhtelemalla. Pinttyneempää likaa voi poistaa vedellä ja harjalla tai painepesurilla kevyellä paineella pesten. Tehokkaat painepesurit saattavat vaurioittaa betonikivien pintaa. Veden suihkuttamista suoraan kiveyksen saumoihin kannattaa välttää, ettei saumaushiekka huuhtoudu pois. Saumaushiekkaa lisätään aina tarvittaessa.
Puhtaanapidon pääperiaatteena on, että kiveyksen pintaa mekaanisesti tai kemiallisesti muuttavia menetelmiä vältetään. Puhdistusmenetelmiä kannattaa kokeilla ensin pienellä alueella, jotta vältyttäisiin yllätyksiltä ja vaurioilta.
Voimakkailla menetelmillä puhdistetut alueet tulevat eroamaan ympäröivästä pinnasta laikkuina. Vastaava ilmiö on havaittavissa, jos vanhaa kiveystä korjataan uusilla tuotteilla. Ajan myötä kiveyksen värierot tasaantuvat.
Purukumin poistamiseen voi käyttää kuumaa vettä ja harkitusti painepesuria.
Piha-alueiden suunnittelussa tulee huomioida mahdolliset teräsastiat sekä- rakenteet ja niistä mahdollisen korroosion takia irtoava ruostepöly.
Kivien puhdistamiseen on olemassa erikoismenetelmiä vaativiin kohteisiin. Vaativien kohteiden puhdistaminen kannattaa teettää erikoistyönä asiantuntijoilla.
Öljy- ja rasvatahrat
Öljy- ja rasvaläikät eivät vaurioita kiveystä, vaan haitta on esteettinen. Läikät pitää poistaa tuoreeltaan, ettei lika ehdi tarttua huokoiseen pintaan. Öljy ja rasva imeytetään paperiin, sahanpuruihin tai muihin imukykyisiin materiaaleihin. Lopuksi kiveys pestään kuuman veden kanssa harjaamalla tai painepesurilla. Pesua voi yrittää tehostaa astianpesuaineella. Pesuainekäsittelyn jälkeen kiveys on huuhdeltava huolellisesti, ettei vieraita ainesosia jää kiveyksen huokosiin. Pesuainejäämät saattavat vaikuttaa betonin rakenteeseen ja haurastuttaa kiviä.
Öljy-, maali- yms. läikkien puhdistukseen voidaan käyttää harkitusti myös liuotinaineita, jos niiden huuhtoutuminen maastoon tai viemäriverkostoon ei aiheuta ongelmia.
Jäätyminen ja liukkauden esto
Lumi ja jää poistetaan mekaanisin menetelmin: lapioimalla, kolaamalla, harjaamalla tai linkoamalla. Huolimaton auraaminen raskaalla kalustolla saattaa naarmuttaa kiveyksen pintaa. Liukkautta torjutaan hiekoittamalla aina tarvittaessa. Keväällä lumen ja jään sulettua hiekoitushiekka lakaistaan kasoihin ja kerätään pois. Suolaa ei saa käyttää liukkauden estoon korroosion vuoksi. Suola heikentää betonin rakennetta ja rapauttaa vähitellen betonipintaa.
Rikkakasvien torjunta
Rikkakasvien ja sammalen poistaminen
Kiveyssaumojen rikkakasvit torjutaan joko mekaanisesti poistamalla tai tarkoitukseen soveltuvilla torjunta-aineilla. Kemiallisia torjunta-aineita käytettäessä on noudatettava torjunta-ainelakia ja aineen käytöstä annettuja muita ohjeita sekä rajoituksia. Ennen aineen käyttöä kannattaa varmistua siitä, että tuote soveltuu käytettäväksi kiveyksellä. Työssä on käytettävä tarpeellisia suojavarusteita.
Kalkkihärmän poisto
Alkali- ja kalkkihärmeet ovat esteettisiä haittoja, eivät betonirakenteen vaurioita. Härme ei heikennä rakenteen käyttöominaisuuksia.
Alkalihärme syntyy siitä, että otollisissa olosuhteissa betonissa esiintyvä vesiliukoinen alkalisuola suotautuu valkoiseksi kerrokseksi betonin pintaan nuoren betonin kuivumisvaiheessa.
Alkalihärmeen muodostuminen voidaan estää tai sen esiintymistä voidaan merkittävästi ehkäistä valmistamalla betoni mahdollisimman pienellä vesimäärällä ja estämällä betonin kuivuminen kovettumisen varhaisvaiheessa kosteussäilytyksellä, jälkihoitoaineella tai tii-viillä muovikalvolla. Kylmä sää ja huokoinen muottipinta lisäävät riskiä härmeen muodostumiselle. Betonin ikääntyessä ja tiivistyessä alkalihärmettä ei enää muodostu.
Alkalihärme on helppo poistaa esimerkiksi painepesurilla, sillä se on vesiliukoista.
Kalkkihärme on kalsiumkarbonaattia, jota muodostuu ilman sisältämän hiilidioksidin reagoidessa betonin kalsiumhydroksidin kanssa. Kalkkihärmettä syntyy erityisesti silloin, kun muotinpurun jälkeen heikkolujuuksinen ja huokoinen betonipinta joutuu alttiiksi ulkopuoliselle kosteudelle (vesisateelle, yökasteelle tms.). Kalkkihärmeen runsas muodostuminen on todennäköisintä silloin, kun muottipinta on imukykyinen, betonin lujuudenkehitys hidasta sekä ilma kosteaa ja lämpötila alhainen.
Kalkkihärme ei lähde pois pelkällä vesipesulla. Tehokkain poistomenetelmä on painepesu veden ja hiekan seoksella, laimealla 1:5 suolahappoliuoksella tai härmeen poistoon tarkoitetuilla erikoispesuaineilla. Pinnat tulee huuhdella lopuksi runsaalla vedellä.
Pesu tehdään aikaisintaan muutaman viikon kuluttua valusta, jolloin betoni on ehtinyt tiivistyä pinnaltaan niin, että uutta härmekerrosta ei pääse muodostumaan pesun jälkeen.
Kalkkihärme lähtee myös kulumalla, tosin hyvin hitaasti muutaman vuoden aikana.
Vaurioiden ennaltaehkäisy
Kaikki päällysteet käytetystä pintamateriaalista riippumatta vaativat ajan myötä huoltoa ja korjaamista. Korjaamisen tarve vähenee, kun pintamateriaali on valittu olosuhteisiin ja käyttötarkoitukseen nähden oikein, käytetyt tuotteet ovat laadukkaita ja asennustyö on tehty huolella. Kunnossapitokaluston sopivuus on tärkeää huomioida vaurioiden ennalta ehkäisyssä. Päällysteen hoitoon käytettävä kalusto mitoitetaan pohjarakenteiden kantavuuden ja tuotteiden kestävyyden mukaan.
Rakennetun päällysteen vaurioita voidaan ehkäistä
- arkkailemalla päällysteen kuntoa säännöllisesti
- tekemällä päällysteen kuntoa säilyttävät vähäisetkin korjaustyöt
- poistamalla vauriota edistävät syyt, jos se on mahdollista
- vioittuneita saumauksia korjaamalla
- välttämällä suolausta
- käyttämällä kunnossapitoon pinnoitteelle sopivaa kalustoa ja menetelmiä.
Mitoitukseen, saumaleveyteen ja sauma-aineen valintaan vaikuttaa millaista puhdistuskalustoa alueella tullaan käyttämään. Esimerkiksi koneellisesti kunnossapidettävälle jalankulkualueelle on valittava siihen sopiva tuote, omakotipihassa vähintään 60 mm paksu betonikivi, julkisella alueella 80 mm paksu betonipäällyste. Imevällä puhdistuskalustolla huollettavilla alueilla on syytä harkita sidotun sauma-aineen käyttöä saumaushiekan sijaan.
Vaurioiden korjaaminen
Kivipäällysteen kuntoa on seurattava jatkuvasti ja korjauksiin on ryhdyttävä välittömästi, kun tarvetta havaitaan.
Kivipäällysteen kuntoa on seurattava jatkuvasti ja korjauksiin on ryhdyttävä välittömästi, kun tarvetta havaitaan.
Korjaamisen tarve syntyy, kun vauriosta aiheutuu toiminnallista ja esteettistä haittaa tai vaurio edistää päällysteen välitöntä kunnon heikkenemistä
Tyypillinen välitöntä korjaamista vaativia vaurio on päällysteen purkautuminen, joka yleensä laajenee nopeasti ja voi aiheuttaa nopeasti huomattavia toiminnallisia häiriöitä. Jos saumahiekkaa ei lisätä ajoissa, se voi edistää kiveyksen purkautumista. Jos reunatuenta on pettänyt, ja päällyste on alkanut purkautua, niin vaurio on korjattava nopeasti, jotta purkautuminen ei laajene aiheuttaen entistä suurempia ongelmia kiveyksen toimivuudelle.
Kiveyksen epätasaisuudet saattavat aiheuttaa kompastumisia ja päällysteen painaumiin kerääntyy helposti vettä, mikä jäätyessään aiheuttaa liukastumisia. Kiveyksen alla olevan maapohjan routiminen ja puiden juurten kasvu aiheuttavat usein korjaustarvetta.
Paikallisen vaurion nopea korjaaminen lisää päällysteen kestoikää ja pienentää päällysteen ylläpidon kokonaiskustannuksia. Paikallisessa korjaamisessa olisi syytä kiinnittää huomiota myös alueen esteettiseen ilmeeseen. Rapistunut ja hoitamaton ympäristö synnyttää kielteisiä mielikuvia ja tuntemuksia, joilla puolestaan on monenlaisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.
Päällysteen kunnostaminen kaivantotöissä
Betonipäällysteet ovat helposti purettavissa ja takaisin asennettavissa, mikäli päällysteen alapuolelle joudutaan tekemään kaivantoja esimerkiksi kaapeli- tai putkiasennusten takia.
Ensisijaisesti suositellaan olevien vanhojen päällystemateriaalien käyttöä uudestaan. Uudet materiaalit erottuvat yleensä värieronsa takia muusta päällystepinnasta. Sen lisäksi etenkin uusien betonikivien sijoittaminen olemassa olevaan saumasuuntaan ja kuviointiin voi olla vaikeaa johtuen kivien vähäisestäkin kokoerosta. Uudet korvaavat materiaalit on sijoitettava siten, että aiheutuu mahdollisimman vähän ulkonäköhaittaa.
Purku suositellaan tehtävän käsityönä ja siinä tulee huomioida päällysteiden varastointi, niin etteivät ne vaurioidu.
Varastoinnissa eri päällystetyypit ja värit on hyvä erotella. Päällysteen pintaan ei kannata tehdä merkintöjä, joita ei voida poistaa. Jos päällyste pitää merkitä, merkinnät kannattaa tehdä kivien pohjaan. Päällysteen purku tulisi ulottaa vähintään 20 cm kaivannon reunoista ulospäin.
Kaivutyö ja poistettavan päällysteen alue rajataan mahdollisimman pieneksi sekä laaditaan suunnitelmat ympäristön ja rakenteiden suojaamiseksi esimerkiksi työkoneilta. Kaivannon luiskat on tehtävä riittävän loiviksi, jottei kaivanto laajene hallitsemattomasti eivätkä päällysteen reunat painu ja purkaannu.
Koneiden käytössä ja kuljetuksissa on otettava huomioon päällysteen vaurioherkkyys kaivannon vieressä. Kaluston tulee olla pyöräkalustoa, koneiden tukijalkojen alla on käytettävä levyjä päällystevaurioiden.
Kaivannon täyttö tulee tehdä entistä rakennetta vastaavilla materiaaleilla asianomaisia kerroksia vastaavasti. Lopullinen päällyste asennetaan samoin kuin täysin uutta päällystettä tehdessä. Olemassa olevan päällysteen reunat on korjattava (painumat, saumojen rakoilu) ennen asennustyön alkua.
Huomioitavaa on uudelleen käytettävien betonikivien saumapintojen huolellinen puhdistus ennen asennusta, jotta ne saadaan sovitetuksi takaisin paikoilleen ja liittymään olemassa olevaan päällysteeseen sen saumasuuntien mukaisesti. Puhdistukseen on suositeltavinta käyttää painepesua.