Betoni toimii hiilinieluna myös kierrätettynä.
Betonirakenteetkin toimivat hiilinieluna ja niiden rooli ilmastonäkökulmasta huomattavasti suurempi, kuin olemme ymmärtäneet.
Tuoreen selvityksen mukaan Suomen betonirakennuskantaan on sitoutunut kaikkiaan 5,2 megatonnia hiilidioksidia. Vuodessa rakennuskantaan sitoutuu sementtiteollisuuden päästöistä noin kymmenen prosenttia.
Tutkimusyritys Forecon Oy:n koko Suomen betonirakenteet kattaneessa analyysissa pureuduttiin betonirakenteiden karbonatisoitumisen merkitykseen ilmastomuutoksen torjunnassa. Selvitys on osa Betoniteollisuus ry:n toteuttamaa laajaa Co₂ncrete Solution -projektia.
Kaikki ilman kanssa kosketuksissa olevat betonirakenteet, kuten vaikkapa betonikivetys, tukimuuri tai istutusallas, sitovat itseensä koko ajan ilmasta hiilidioksidia. Syynä on karbonatisoituminen. Betonipintoihin siis sitoutuu takaisin ilmasta sementin valmistuksen yhteydessä kalkkikivestä vapautunutta hiilidioksidia.
Ilmiötä ei suinkaan ole keksitty äskettäin, mutta sitä ei ole oikein osattu ottaa huomioon ilmakehän hiilidioksidia alentavana tekijänä. Foreconin analyysi on kansainvälisestikin katsoen uraauurtava.
Se, että sementtiteollisuuden päästöistä rakennuskantaan sitoutuu kymmenen prosenttia on merkittävä määrä, eikä laskennassa otettu vielä edes huomioon kierrätysbetonin osuutta. Betoni nimittäin varastoi sitomansa hiilidioksidin pysyvästi. Se ei siis vapaudu rakennuksen purun jälkeenkään. Kun betoni murskataan uutta käyttöä varten, sen karbonatisoitumiselle altis pinta-ala kasvaa ja hiilidioksidin sitoutuminen vain nopeutuu.
Betoni toimii siis pysyvänä hiilivarastona.
Uusia kierrätystapoja kehittämällä betonin karbonatisoitumista voidaan jatkossa entisestään hyödyntää.
Haastava selvitystyö
Foreconin analyysi on vaatinut hurjasti työtä. Betonin sitoma hiilidioksidi lasketaan karbonatisoituneen betonin tilavuudesta. Laskentaa varten oli siis selvitettävä ja jäsenneltävä Suomen betonikanta rakennuksineen ja infrarakenteineen. Aika paljon sitä on. Vuonna 2018 Suomen betonikanta noin 340 miljoonaa kuutiota (m3), josta 241 miljoonaa kuutiota talokannassa ja 98 miljoonaa kuutiota infra-rakentamisessa.
