Hulevedestä ongelman sijasta resurssi

Hulevedestä ongelman sijasta resurssi

”Ei pelätä hulevettä, vaan nähdään se resurssina. Integroidaan hulevesien hallinta kaupunkirakentamiseen. Huomataan arvot, joita hulevesien hallinnalla voidaan tuottaa”, kannusti ryhmäpäällikkö Anni Orkoneva Ramboll Oy:stä Betoniteollisuus ry:n syksyllä järjestämässä Hulevesiseminaarissa.

”Viemäriverkosto, joka johtaa vedet pois rakennusten luota, tarvitaan edelleen osana hulevesijärjestelmää”, hän totesi, mutta kehotti laajempaan kokonaisnäkemykseen. Myös kaupunkialueilla pitäisi edistää luonnollista veden kiertokulkua.

Luonnonolosuhteissa sadevedestä vain pieni, enintään 5 prosentin osuus, päätyy pintavalunnaksi. Sen sijaan kaupunkiolosuhteissa, jossa on paljon läpäisemätöntä kovaa pintaa, suurin osa sadevedestä päätyy valuntaan.

Hulevesien kokonaisvaltaisessa hallinnassa tavoite on lähestyä luonnontilaa: voimistaa imeytymistä ja haihduntaa myös kaupunkialueilla. Esimerkiksi uudisalueiden liittäminen vanhaan verkostoon voi ylittää verkoston kapasiteetin. Tarvitaan hulevesien viivytystä niiden syntysijoilla.

Eroon sekavesiviemäreistä

Iso ja vaativa tehtävä hulevesien hallinnan kannalta on jäte- ja hulevesiviemärien eriyttäminen. Sekavesiviemäreitä on monien kaupunkien keskustoissa vielä paljon, esimerkiksi Helsingissä 220 kilometriä. Rankkasadetilanteissa sekavesiviemäreiden virtaamat moninkertaistuvat, jolloin jäteveden ylivuotoriski kasvaa.

Sekavesiviemäröinnistä eroon pääseminen on hidasta. Kustannusten lisäksi eriyttäminen on myös teknisesti vaativaa, koska uusi hulevesiputkisto on asennettava ahtaaseen katutilaan. Toinen vaikeus on kiinteistöjen saaminen mukaan eriyttämiseen. Sielläkin kyse on rahasta ja teknisistä vaatimuksista.

Uusien asuinalueiden rakentamisessa merenpinnan vaihtelu ja rankkasaderiski otetaan huomioon. Vanhoilla alueilla tarvitaan tulvasuojeluratkaisuja ja hulevesipumppaamoita.

Kunnalla vastuu

Vuonna 2014 huleveteen liittyvät säädökset siirtyivät Vesihuoltolaista Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lainsäädäntöä ja kuntien ohjausta hulevesiratkaisuissa esitteli seminaarissa yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Suomen Kuntaliitosta.

Kokonaisvastuu asemakaava-alueella siirtyi kunnalle. Hulevedet eivät ole enää osa vesihuoltoa, vaan maankäytön suunnittelua ja kuntatekniikkaa. Kunta voi halutessaan ottaa vastuuta myös muiltakin alueilta.

Kunnalla on kaksi perusvaihtoehtoa hulevesijärjestelyille. Joko kunta vastaa kaikesta hulevesien hallinnasta, hulevesiverkostosta. Tällöin noudatetaan MRL:ää. Tai kunta vastaa hulevesien hallinnasta lukuun ottamatta viemäröintiä, josta vastaa vesihuoltolaitos. Tällöin noudatetaan MRL:ää ja Vesihuoltolakia.

Molempia tapoja on käytössä tai ollaan ottamassa käyttöön. Yhden toimijan mallin ovat valinneet mm. Vaasa, Hämeenlinna ja Tampere. Kahden toimijan malli on jo käytössä esimerkiksi Rovaniemellä, Joensuussa ja pääkaupunkiseudulla HSY-alueella.

Linkit seminaariesitelmiin:

Anni-Orkoneva_Hulevesiverkoston-nykytila-ja-toiminnallisuus-tulevaisuudessa

Paavo-Taipale_Lainsäädännön-ja-kaupunkien-ohjaus-hulevesiratkaisuissa