Hulevesien hallinnalla veden kiertokulku näkyväksi
Jos hulevedet nähdään pelkkänä ongelmana, ne voidaan johtaa maan alle piiloon. ”Ei näin, vaan tehdään mieluummin veden kiertokulku näkyväksi alueen identiteettiin sopivalla tavalla”, maisema-arkkitehti Elina Kataja kannustaa.
”Mitä enemmän ja monialaisemmin hulevesien hallintaa suunnitellaan, sitä parempi on lopputulos. Otetaan huomioon kasvillisuus, virkistysaspekti, oppimisympäristökin. Samalla hyvä, kestävä ympäristösuunnittelu voi tuoda myös kustannussäästöjä. Tämä on osoitettu esimerkiksi Viherympäristöliiton KESY -hankkeessa”, Elina Kataja vinkkaa.
”Ehdottomasti kasvanut”, Elina Kataja vastaa kysymykseen hulevesien hallinnan merkityksestä. Vastaus perustuu omaan, yli 20 vuoden suunnittelijakokemukseen. Hän on työskennellyt sekä Suomessa että vuosituhannen vaihteessa useita vuosia myös Yhdysvalloissa. Nyt hän vetää Masu Planning Oy:n Helsingin toimistoa.
”Muutos on ollut iso: aikanaan työuran alussa hulevesi ei juuri terminäkään noussut esiin. Nyt se on luonnollisesti mukana jokaisessa hankkeessa. Oleellista on, että hulevesien hallinta on osa kokonaissuunnittelua. Se liittyy vahvasti sekä maisema-arkkitehtuuriin että kunnallistekniikkaan, ylipäätään kaikkeen rakentamiseen vähintään rajapintojen kautta.”
Sään ääri-ilmiöiden tunnistaminen osa suunnittelua
Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvatilanteet, ovat Elina Katajan mukaan tämän päivän laskelmissa aina mukana: ”Suunnittelussa se tarkoittaa sitä, että osapuolien kesken sovitaan periaatteista: miten hoidetaan perussade, miten erilaiset tulvatilanteet, mitkä ovat pintojen valumakertoimet ja läpäisevyys, ja miten voidaan hyödyntää luonnonmukaisia ratkaisuja.”
Lakeihin kirjattujen vaatimusten lisäksi monilla tilaajilla, kuten kaupungeilla on omat hulevesiä koskevat perusperiaatteet ja strategiat.
Esimerkiksi Helsingissä asemakaava saattaa edellyttää viherkertoimen käyttöä. Siinä hulevesillä on varsin suuri rooli: on osoitettava, että rakennettavan tontin pinta pystyy viivyttämään ja imeyttämään mahdollisimman paljon hulevesiä kasvillisuuden käyttöön.
”Vesi ei tiedä missä on tontin raja”, Elina Kataja toteaa. ”On otettava haltuun kokonaisuus, joka lähtee jo yleiskaavasta ja sitä tarkentavista suunnitelmista, joissa on selvitettävä hulevesien riskitilanteet.”
Imeyttämällä, viivyttämällä, poisjohtamalla
”Ihannetilanteessa hulevesiä ei synny, vaan vesi hallitaan imeyttämällä se luonnon kiertokulkuun kasvien käyttöön. Tiiviissä kaupunkirakentamisessa ja monessa muussakaan paikassa se ei tietysti ole mahdollista. Onneksi ratkaisuja löytyy – jokaiseen kohteeseen omanlaisensa olosuhteista riippuen – imeytys, viivytys ja poisjohtaminen”, Elina Kataja toteaa.
Betonia käytetään perinteisenä kunnallisteknisten tuotteiden materiaalina paljon veden johtamiseen, usein juuri maan alla putkina, kaivoina ja altaina. Ympäristörakentamiseen käytettyjen betonikiveysten ja -laatoitusten, -kourujen ja -reunakivien valikoima on laajentunut valtavasti.
”Betoniteollisuus on kuunnellut herkällä korvalla suunnittelijoiden toiveita”, Elina Kataja sanoo.
Pinnoitetulla alueella veden imeytyminen vaatii läpäiseviä päällysteitä ja/tai läpäiseviä saumarakenteita. Myös niitä on tutkittu paljon ja kokeilujakin on tehty. ”Nyt on kehitetty myös visuaalista puolta”, hän kiittelee.
Hienona esimerkkinä innovatiivisesta hulevesituotteesta hän mainitsee maisema-arkkitehti Elisa Lähteen suunnitteleman Hörppö -kalusteen, joka on Rudus Oy:n tuotannossa. Ympäröiviltä alueilta hulevedet keräävä Hörppö toimii samalla kadunkalusteena ja istutusalustana kasveille.
Sen lisäksi, että betoni toimii hyvin hulevesien hallintaan liittyvien ympäristötuotteiden materiaalina sekä käytön, huollon että kunnossapidon kannalta, Elina Kataja nostaa uusiobetonin käyttömahdollisuudet imeytyskenttätyyppisten hulevesiratkaisujen rakennekerroksissa.
Suurenna kuvat klikkaamalla
