Ranta-Tampella on urbaani jalokivi Näsijärven rannassa

Betoni, kierrätysmateriaalit ja luonnonmateriaalit antavat uuden asuinalueen julkisille ulkotiloille omaleimaisen ilmeen.

Parhaillaan rakentuvalla Tampereen Ranta-Tampellan uudella asuinalueella Näsijärven rannassa on voimakas, omintakeinen identiteetti.

Tampereen keskustan koskenranta historiallisine rakennuksineen on kaunis ja kaikille tuttu, mutta toisintoa siitä aivan uudelle asuinalueelle ei haluttu. –Ranta-Tampellan ilme onkin moderni ja urbaani, korostaa Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön palvelualueen rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi.

Modernin asuinalueen nivominen Tampereen kaupunkikuvaan, Näsijärven rantamaisemaan lähes täysin täyttömaalle rakentuvalle maa-alueelle oli Maanlumon ammattilaisille mielenkiintoinen haaste. Tuloksena on ulkotiloiltaan innovatiivinen, poikkeuksellisen korkealaatuinen uusi asuinalue, jonka puistoista, rannoilta ja aukioilta löytyy koettavaa ja katseltavaa kaikkina vuodenaikoina.

Kanava rantoineen, aukiot, puistot, laiturit, ja sillat nivoutuvat Ranta-Tampellassa luontevasti ulkotilojen sarjaksi.

–Kantavana ajatuksena suunnittelussamme oli rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön limittyminen, maisema-arkkitehti (MARK) Krista Muurinen kertoo.

Näsijärven puolella rantarakentaminen on luonnonmukaista, kun taas kanavan puolella rantaviiva on urbaani. Nyrkkäkallion alue on säilytetty mahdollisimman alkuperäisenä ja kaupunkimaisin osa Ranta‐Tampellaa on kanavan päätteenä sijaitseva Gustaf Aspin aukio. Pohjois‐eteläsuuntaiset puistoakselit sijoittuvat asuntokortteleiden väliin ja yhdistävät kanavan Näsijärven rantaan.

Materiaalit ympäristön ehdoilla

Materiaaleja Ranta-Tampellassa on hyödynnetty kekseliäästi ja monipuolisesti eri alueiden ilmettä korostaen.

–Valitsimme materiaalit ympäristön ehdoilla, Krista Muurinen korostaa.

Kulkijalle eri materiaalit antavat virikkeitä monille aisteille. Luonnonmukainen hitaan kulun rantareitti Kiiskisaarenpuistossa on kivituhkapintainen ja rahisee mukavasti jalan alla.

Rakennetulla Gustaf Aspin aukiolla päällyste on tyylikästä ja viimeisteltyä luonnonkiveä ja betonikiveä.

Ranta-Tampellan tunnus on sitä halkova kanava rantoineen. –Kanavaympäristöön ja siltoihin betoni oli plastisesti muovattavana luonteva materiaali, Ranta-Tampellan kanavan siltoja ja muureja suunnitellut arkkitehti (SAFA) Hanna Hyvönen Ylitys Oy:stä kertoo.

Krista Muuronen
Hanna Hyvönen

 

 

 

 

 

 

 

Kanavan rantamuurien näkyvät pinnat on toteutettu suurista valubetonielementeistä. Reliefeissä kuvastuu kauniisti veden väreily.


Kuva: Maanlumo

Puu tuo ympäristöön laitureissa, kalusteissa ja nojailujohteissa lämpöä, teräs kaiteissa ja keveissä silloissa ilmavuutta.


Kuva: Skyfox

Kiertotalous on tärkeää sekä suunnittelijoille että tilaajalle, Tampereen kaupungille. Tampereen ratikkalinjaa, Rassea, rakennettiin Hämeenkadun osuudelle juuri sopivaan aikaan, joten vanhoja nupukiviä vapautui käytettäväksi. –Vanha käytössä kulunut kivihän on kaunis, Krista Muurinen sanoo.

Nupukivet hyödynnettiin Kiiskisaarenpuiston kevyenliikenteenväylän kävelypinnoilla. Ranta-Tampellasta löytyy myös kierrätettyjä reunakiviä ja muurikiviä.

Näsinsillan päätytuesta tehtiin uusiokäytettyjen teräsmuottien avulla kiipeilyseinä.


Kuva: Maanlumo

Kierrätysmateriaaleja Ranta-Tampellassa käytettiin soveltuvasti siellä, missä se oli toimivaa. Näsijärven rantarakenteet haluttiin toteuttaa luonnonmukaisina. Esirakentamisessa tai alueella oli painopenkkoina käytetty jo rantatunnelista louhittuna isoja kiviä, jotka hyödynnettiin lopulta rannan rakentamiseen. Osa vaihtelevaprofiilisen rannan kivistä on ladottu isoina askelmina, jotka mahdollistavat veden äärelle pääsyn. Rantaa jaksottavat myös puiset oleskelulaiturit.


Kuva: Maanlumo

Raija Tevaniemi sanoo, että Tampereella kierrätysmateriaaleja pyritään käyttämään aina kuin mahdollista. Se tulee vain ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon. –Kaupungissa on koordinaattori, joka informoi osapuolia purettavasta ja hyödynnettäväksi tulevasta käyttökelpoisesta materiaalista. Olemme pystyneet siirtämään uuteen paikkaan esimerkiksi kevyeen liikenteen siltoja.

RANTA‐TAMPELLAN JULKISET ULKOTILAT

Maisema‐arkkitehtisuunnittelu:

Maisema‐arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy

  • Krista Muurinen, maisema‐arkkitehti MARK, maisemasuunnittelusta ja kaupunkikuvasta vastaava projektipäällikkö ja vastuusuunnittelija
  • Liisa Dahlqvist, tekninen suunnittelija ja puutarhuri
  • Reeta Pellinen, maisema‐arkkitehti MARK
  • Aapo Pihkala, maisema‐arkkitehti MARK

Siltojen ja kanavan arkkitehti‐ ja rakennesuunnittelu:

Insinööritoimisto Pontek Oy / Ylitys Oy

  • Arkkitehtisuunnittelu: Hanna Hyvönen, arkkitehti SAFA ja Teo Tammivuori, arkkitehti
  • Rakennesuunnittelu: Juhani Hyvönen, diplomi‐insinööri ja Esa Paavola, diplomi‐insinööri

Siltojen ja kanavan geosuunnittelu:

Insinööritoimisto Arcus Oy

  • Tommi Puhakka, diplomi‐insinööri

Kiiskisaarenpuiston rantarakenteet ja Gustaf Aspin aukion rakennesuunnittelu:

Suunnittelukide Oy

  • Jarmo Niemi, diplomi‐insinööri

Kiiskisaarenpuiston geotekninen suunnittelu

AFRY Finland Oy

  • Juho Mansikkamäki, geosuunnittelija

Gustaf Aspin aukion porraskiveysten tekninen toteutussuunnittelu:

Aihio Arkkitehdit Oy

  • Kalevi Näkki, arkkitehti SAFA

Katu‐, liikenne‐ ja kunnallistekninen suunnittelu:

Tampereen kaupunki

  • Petri Rantanen, vanhempi erikoissuunnittelija

Valaistus‐/sähkösuunnittelu:

Ramboll Finland Oy

  • valaistus: Rosa Rissanen
  • sähkösuunnittelu: Juuso Korpela

Urakoitsijat:

  • Destia Oy
  • Kanavan ja sillat urakoi: GRK Infra Oy
  • Siltaemementit toimitti: Parma Oy
  • Kreate Oy
  • Normivalaistus Oy
  • Tampereen Puutarha‐Center Oy
  • Terrawise Oy

Rakennuttaja/tilaaja:

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue / Rakennuttaminen

  • Raija Tevaniemi, rakennuttajainsinööri