Moottoriurheilun historiaa Pikku-Keimolan puistossa

Palkitussa Lincolninaukion ja Pikku-Keimolan puiston rakennushankkeessa luotiin uudenlaista viihtyisää urbaania ympäristöä taidetta ja alueen historiaa yhdistäen.

Keimolanmäen uudella asuinalueella on varmasti yksi historialtaan mielenkiintoisimmista aukioista. Se on nimeltään Lincolninaukio Keimolan moottoriradan vuonna 1965 perustaneen kilpa-autoilija Curt Lincolnin mukaan. Räväkällä rallimaailmasta tutulla mustavalkoisella betonikivetyksellä päällystetyn aukion kruunu on Ombra-nimiseksi instrumentiksi ja taideteokseksi muutettu moottoriradan entinen valvontatorni.

Yhtenäisen kokonaisuuden muodostavat Lincolninaukio, Ombra sekä Pikku-Keimolan puisto palkittiin vuoden 2020 kuntatekniikan saavutuksena.

Historiaa kunnioittaen identiteettiä asuinalueelle

Keimolan moottoriradan toiminta päättyi vuonna 1978, mutta uutta asuinaluetta ryhdyttiin rakentamaan vasta vuonna 2015. Sanoma Oyj luovutti entisen Keimolan-radan maa-alueet Vantaan kaupungille. Osana sopimuksen ehtoja kaupunki sitoutui kunnostamaan vanhan valvontatornin valoteokseksi. Kaupunki järjesti Lincolninaukiosta ja valvontatornista ideakilpailun kutsukilpailuna yhteistyössä SAFA:n ja Suomen Kuvanveistäjäliiton kanssa. Kilpailun voittaneen WSP Finland Oy:n ehdotus Ombran kantavana ajatuksena oli alueen historiaa kunnioittava ja samalla uutta identiteettiä luova toiminnallinen kaupunkitila.

Lincolninaukio ja Pikku-Keimolan puisto valmistuivat vuonna 2019.

Lincolninaukion kalusteet, kukkivat puut ja valaisimet sijoittuvat aukion kaakkoislaidalle, jonka edustalle muodostuu pitkänomainen avoin tila, jonka päässä valvonta torni sijaitsee.

Vaikka interaktiivinen taideteos Ombra kiinnittääkin varsinkin ensimmäistä kertaa aukiolla vierailevan huomion, sen näyttävä kivetys jää varmasti pitkäksi aikaa mieleen.

–Halusimme kiveyksenkin olevan osa moottoriradan teemaa, maisema-arkkitehti Arto Kaituri WSP Finland Oy:stä kertoo. – Mustista ja valkoisista betonikivistä sommittelemalla liehuva ruutulippu onnistui mielestäni varsin hyvin.

Aukio on päällystetty Lakan Betonin valmistamilla betonilaatoilla, jotka muodostavat mustavalkoisen ruutulippukuvion. Betonilaatat ovat kokoa 350 x 350 x 100 mm.

Interaktiivinen Ombra
Arkkitehti Dag Englundin suunnittelema, vuonna 1966 valmistunut valvontatorni on suojeltu asemakaavalla. Valvontatornin rakenne- ja valaistussuunnittelu kuului WSP Finland Oy:lle osana aukio- ja puistosuunnittelua. Valvontatornia vahvistettiin valamalla runkoa vasten uusi 150 mm vahva teräsbetonirunko, jonka sisäpuolelle rakennettiin uusi runko kantamaan katoksesta tulevat kuormat. Tornin perustuksia laajennettiin ja peruskorjattiin ja katoksen hulevedet liitettiin hulevesijärjestelmään. Valvontatornin rungon alaosassa olevia alkuperäisiä mainostekstejä konservoitiin ja suojattiin kaarevilla lasielementeillä. Interaktiivisen tilataideteoksen luomisesta vastasivat kuvanveistäjä Marjukka Korhonen ja äänituottaja Markus Raivio, jotka tekivät yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa myös koko aukion ilmeen suunnittelussa.

Taideteoksen vaatima valaistus ja äänentoistolaitteet liiketunnistimineen sijoitettiin tasanteille. Tornin urakasta vastasi NCC Suomi Oy.

Valvontatornin ympärillä on betoninen soittoalusta, joka koostuu 24 samankokoisesta elementistä, joihin on asennettu pronssiset sävel- ja soittopaikkamerkit sekä tornin valaisimia. Teos reagoi liikkeeseen liiketunnistimien avulla. Oman esityksen voi luoda yksin tai ryhmässä eri säveliä ja liikkeitä yhdistämällä. Soittimesta kuullaan suomalaisen autourheilun pioneerin Leo Kinnusen rata-auton ääniä.

Monipuolisia betonirakenteita
Soittoalustan edustalla on 20 betonista ja viisi pronssista formularengasta, jotka toimivat istuimina ja sisältävät fragmentteja alueen historiasta. Pronssissa renkaissa on tärinäkaiuttimet, jotta myös tuntoaistilla pystyy kokemaan teoksen äänet.

Alueen identiteettiä vahvistavat kohteeseen suunnitellut betoniset kaarevat penkit ja värikäs betoninen leikkikumpu, moottoriradan kartta sekä punaiset valaisinpylväät. Betonisten penkkien ja formularenkaiden, soittoalustan betonielementtien ja leikkikumpareen suunnittelussa ja toteutuksessa olivat Marjukka Korhosen lisäksi mukana Betonipallas Oy/kuvanveistäjä Pertti Kukkonen ja betonivalutyöt toteuttanut Vihdin Betoni Oy.

Kaupungin oma hankerakentaminen vastasi aukion ja puiston perustusrakenteiden ja vesihuollon rakentamisesta sekä vihertöistä.

Pikku-Keimolan puisto alueen eteläpäässä sisältää leikkipaikan sekä lähiliikuntapaikan, kirsikkapuita sekä ojapainanteen laidoille sijoittuvan perhosniityn. Hulevesiuoman yli kulkee kevyenliikenteen silta.

Myös alueen asuintalojen arkkitehtuurissa on tuotu esille moottoriurheiluhistoriaa ja Keimolankaarteen asuntopihat yhdistyvät kokonaissuunnitelmaan.

Lincolninaukio ja Pikku-Keimolan puisto

• Valmistui 2019
• Hankkeen kokonaiskustannukset: noin 4,5 M€.
• Aukion ja puiston perustusrakenteet, vesihuolto- ja vihertyöt: Vantaan kaupunki
• Pääsuunnittelu, rakenne-, infra-, ympäristö-, valaistus- ja geosuunnittelu: WSP Finland Oy
• Kiveystyöt: Suomen Maisemarakentaja Oy.
• Aukion ja puiston valaistus- ja sähkösuunnittelu: SEU Oy, rakentaminen Eltel Networks Oy.
• Taideteoksen suunnittelu, valmistus ja valvonta: Marjukka Korhonen ja Markus Raivio.
• Pronssivalutyöt: Herttoniemen taidevalimo Oy.
• Betonisten taideteosten, penkkien ja leikkikummun valmistus: Betonipallas Oy/ Pertti Kukkonen ja Vihdin Betoni Oy.
• Mainostekstien konservointi: Kollaasi/Hanna Rotonen.
• Av-tekniikka ja asennus sekä huolto: Pro Av Saarikko Oy.
• Opastaulut Penora Oy, levytulosteet Grano Oy, pistekirjoitus: Näkövammaisten liitto.
• Keimolan moottoristadionin kartta: Elpac Oy.

Lue kohteen esittely Betonilehdessä »

Kuvat: Markus Sinerva, Marjukka Korhonen ja Jussi Tiainen