Tilaaja: Tampereen kaupunki
Maisemasuunnittelu: Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy
Muut suunnittelijat:
WSP Finland Oy (valaistus- ja sähkösuunnittelu sekä kunnostus- ja rakennesuunnittelu)
Toteuttajat:
Kreate Oy, Tampereen Puutarha-Center Oy, Maanrakennus Mikko Sallinen Oy, Normivalaistus Oy
Näsin puistosillasta on muodostunut Tampereen uusi nähtävyys. Kaikkiaan 255 metriä pitkä ja reilut 14 metriä leveä silta kutsuu liikkumaan ja ihailemaan kaupungin tärkeimpiä maamerkkejä uudesta horisontista.
Puistosilta avattiin toukokuussa 2023 ja vastaanotto on ollut positiivista. Silta palkittiin vuoden 2023 ympäristörakenteena ja äänestettiin myös yleisön suosikiksi Tampereen Hyvän rakentamisen palkintoehdokkaista 2023.
Inspiraatio tuulesta ja aalloista
Rantatunnelin valmistumisen jälkeen toinen Näsinsilloista jäi tarpeettomaksi ja sen sijaan, että se olisi purettu, Tampereen kaupunki päätti uudistaa sen puistosillaksi.
Puistosillan muotokieli saa inspiraationsa Näsijärven aaltojen ja tuulten liikkeistä. Pituussuuntainen aaltoileva luonnonkivimuuri jakaa sillan kahteen erilaiseen osaan: liikkumisen vyöhykkeeseen ja muurilla korotettuun oleskelun alueeseen. Liikkumisen reitti jaksottuu jalankulun kivettyyn reittiin ja muuriin rajautuvaan monipuolisen liikkumisen mahdollistavaan, osittain kumpuilevaan asfaltoituun reittiin, joka soveltuu esimerkiksi skuuttaukseen.
Oleskelutaso jaksottuu istutusten avulla pieniin oleskelun alueisiin, jotka avautuvat eri suuntiin tarjoten sekä vaihtelevia näkymiä että tuulensuojapaikkoja. Se nostettiin muurin avulla enimmillään puoli metriä liikkumisen reittiä ylemmäksi. Pinnan nosto muurin avulla mahdollisti istutusalueiden kasvualustoiden toteuttamisen ja varusteiden kiinnittämisen.
Puistosilta rytmittyy suhteessa ympäröivään maisemaan. Sekä sillan Ranta-Tampellan että Särkänniemen päädyissä ja keskellä Pajasaareen kohdalla rakenteet ovat kookkaampia ja niiden kohdalle on istutettu korkeampaa kasvillisuutta. Virtaavan veden kohdalla kasvillisuus ja rakenteet ovat vähäeleisempiä.
Sillan keskelle sijoittuu laaja porrastuva puutaso, joka liittää maisemasillan ja ajoneuvoliikenteen sillan toisiinsa ja mahdollistaa siirtymisen sillalta toiselle. Sydänalueella on aurinkotuolien ja istuskelutasojen lisäksi kaksi keinua, joista avautuu näkymät järvelle. Puutason kohdalla siltojen välisen tilan päälle muodostuu elämyksellinen kävelyreitti. Tammerkosken veden pyörteet näkyvät sen kulkupinnan teräsritilän läpi.
Pajasaari jakaa sillan alla virtaavan Tammerkosken suun kahteen osaan. Kasvillisuuden jaksotus perustuu tähän jakoon siten, että korkea kasvillisuus sijaitsee sillan päädyissä sekä keskellä siltaa Pajasaaren kohdalla. Väliin jäävillä kohdilla ”veden päällä” matalampi kasvillisuus mahdollistaa avoimena säilyvät näkymät Näsijärvelle ja Tammerkoskelle.
Puistosiltaa jaksottavat vertikaalisuunnassa aaltoilevat, vaihtelevan korkuiset oranssit pylväsrivit. Korkean puustokasvillisuuden puuttuessa pylväät luovat tilarajaa ja tuulensuojaa sillan oleskelualueille. Pylväiden korkeus vaihtelee noin puolesta metristä neljään metriin. Pylväisiin integroidaan sillan valaistus ja osa pylväsväleistä varustettiin vaijerein, jotka toimivat köynnösten kiipeilytukina. Perusvalaistus integroituu aaltoilevien pylväsrivien korkeimpiin pylväisiin tikkumaisella valaisimella ja valonheittimillä.
Kierrätysteema näkyy sillalla myös kiveyksissä ja kalusteissa: osa kiveyksestä toteutettiin Pakkahuoneenaukion puretuista graniittilaatoista ja Hämeenkadulta puretuista nupukivistä. Penkit, aurinkotuolit ja piknik-pöydät on tehty käsityönä ja niissä on käytetty kaupungin omista talousmetsistä saatua lehtikuusta.
Näsin puistosilta on uniikin viherrakentamisen ja kiertotalouden esimerkkikohde, jonka rohkea visuaalinen ilme on luotu innovatiivisilla suunnitteluratkaisuilla, veistoksellisella muotokielellä ja tunnistettavilla väri- ja materiaalivalinnoilla. Purkamisen sijaan silta sai uuden elämän julkisena, vihreänä ulkotilana, joka asettuu luontevaksi ja omaleimaiseksi osaksi laajaa Näsijärven rantareittikokonaisuutta.
Rohkea ja ennakkoluuloton tilaaja sekä avoin vuoropuhelu eri osapuolten välillä mahdollistivat korkeatasoisen lopputuloksen. Vanhaa uudistamalla saatiin upeasti parannettua tamperelaisten arkiympäristöä.
Kuvat: Maanlumo Oy ja Tampereen kaupunki