Viherkatot ja katutason suodatusrakenteet hyviä keinoja hallita hulevesiä
Tiiviissä kaupunkirakentamisessa on valtavasti kattopinta-alaa, jota on herätty hyötykäyttämään myös hulevesien hallinnassa.
Viherkattojen avulla voidaan pienentää valuntahuippuja: valunta viivästyy ja kokonaisvalunta on vähäisempi osan vedestä imeytyessä viherkattoon ja haihtuessa siitä takaisin ilmaan.
Sadeveden pidättyminen viherkattoon riippuu sateen voimakkuudesta, vuodenajasta, sään vaihtelusta ja viherkattotyypistä. Erityisesti kasvualustan paksuus ja rakenne sekä kasvillisuuden koko ja kerroksellisuus vaikuttavat sadeveden pidättymiseen.
Viherkatto imee hyvin sadetta myös kasvukauden ulkopuolella
Helsingin yliopiston dosentti Kirsi Kuoppamäki esitteli Betoniteollisuus ry:n syksyn Hulevesiseminaareissa viherkattoihin ja katutason biosuodatusrakenteisiin liittyviä tuoreita tutkimustuloksia.
”Uskon ja toivon, että meillä on tulevaisuudessa entistä enemmän viherrakenneratkaisuja, joilla voidaan hillitä sekä vedenpaisumusta että lianpaisumista”, Kuoppamäki totesi viitaten sekä huleveden määrälliseen että laadulliseen hallintaan. Hyvä kokonaisvaltainen lähestymistapa ovat viherkatot, joilta vedet johdetaan hallitusti alas esimerkiksi biosuodatusratkaisuihin.
Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -tutkimusryhmän viherkattojen koe- ja pilottikohteista on pisimmillään jo neljän vuoden jatkuvatoiminen seuranmittaus.
Kuoppamäen esittelemät prosenttiluvut viherkaton sateenpidätyskyvystä ovat vakuuttavia. Suomessa sadetapahtumat ovat erittäin pieniä, 70 % sateista on alle 10 mm. Ja peräti 85-90 % näistä sateista pidättyy viherkattoon.
Kesä on sateisin vuodenaika, jolloin myös viherkaton pidätyskyky on tehokkainta. Karkean kasvualustan ansiosta viherkatot toimivat kuitenkin yllättävän hyvin myös kylmänä vuodenaikana. Sopivan karkea kasvualusta ehtii kuivahtaa ennen talvea, jolloin se jää huokoiseksi ja pystyy imemään sadevettä myös kylmänä vuodenaikana.
Rankkasateessakin
Entä rankkasateet, onko viherkatoista silloin hyötyä? Tulokset Lahden koeviherkattojen vedenpidätyskyvystä ovat Kuoppamäen mukaan olleet jopa ällistyttävän hyviä. Esimerkiksi Lahden heinäkuun 2019 rankkasadetilanteessa valunta viherkatoista oli vasta alkamassa, kun itse sade oli jo loppumassa. Sateen loppuessa 93 % sadevedestä oli vielä viherkatossa. Kokonaisuudessaan veden poistuminen kesti vuorokauden.
Kiintoaines pois biosuodatuksella
Sekaviemäröinti on etenkin vanhoissa kaupungeissa suuri hulevesien laadun hallinnan ongelma. Kovilla sateilla viemärijärjestelmä ylikuormittuu ja syntyy ylivuotoja.
Hulevesien laatua voidaan hallita biosuodatuksella. Se on maailmalla yleinen käsittelymenetelmä, mutta Suomessa sitä on käytetty vielä vähän. Hulevettä suodatetaan maakerrosten läpi, jolloin vesi puhdistuu. Osa vedestä voi imeytyä maaperään, mutta tavallisesti suodattunut vesi kerätään salaojiin ja johdetaan eteenpäin.
Helsingin yliopiston Lahdessa tehdyissä Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimuksissa biosuodatusmateriaaleina on käytetty kevytsoramursketta, kevytsoramursketta ja biohiiltä, filtralitekevytsoraa, betonimursketta sekä suodatushiekkaa.
Hulevedessä on paljon kiintoainesta. Kun kiintoaines pidättyy biosuodatuksessa, samalla pidättyvät myös siihen sitoutuneet haitta-aineet, kuten metallit. Liukoinen fosfori pidättyi käytännössä kokonaan. Nitraattia huuhtoutui enemmän, kun käytettiin biohiiltä.
Paitsi haitta-aineet, huleveden kuljettamat ravinteet saadaan myös pidättymään hyvin. Biosuodatuksella saadaan talteen rehevöittäviä aineksia.
Esityksen voit katsoa kokonaisuudessaan:
Kirsi-Kuoppamäki_Viherkatot-ja-katutason-biosuodatusrakenteet-huleveden-hallinnassa