Vuoden Ympäristörakenne -kilpailu näkyy maisemassa
Alan kärkikilpailu täytti 30 vuotta
Maamme ympäristörakentamisalan merkittävimmän kilpailun 30-vuotias historia on vehreä ja kantava. Kilpailun voittajakohteet ovat kasvaneet ja kehittyneet vuosikymmenten aikana. Myös ajan ilmiöt, kuten kävelykadut, kansipihat ja ympäristötaide ovat näkyneet kilpailun voittajien valinnassa. Voittaneet kilpailukohteet ovat osoittaneet, että Suomessa suunnitellaan monipuolisia ja ammattitaidolla toteutettuja kohteita. Ehdokkaiden joukossa on ollut runsaasti kaupunkien ja kuntien käynnistämiä puistokohteita.
Joulukuun alussa pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa finaaliin päässeiden kohteiden suunnittelijat ja rakennuttajat totesivat, että kilpailun kautta voi kertoa julkisista ympäristörakentamisen hankkeista ja nostaa samalla alueiden arvostusta myös asukkaiden keskuudessa.
Tämän vuoden voittajan, Helsingin Hyväntoivonpuiston suunnittelija, maisema-arkkitehti Outi Palosaari VSU Maisema-arkkitehdit Oy:stä totesi, että kilpailuun liittyvän julkisuuden kautta voidaan herätellä viranomaisia, päättäjiä sekä kaupunkeja ja kuntia huomaamaan, kuinka tärkeää ympäristörakentaminen on.
Arvostettu alan näköalapaikka
Puutarhaneuvos Seppo Närhi tutustui vuosikymmenten takaisiin voittajakohteisiin, selvittääkseen miten ympäristörakentaminen on kehittynyt Suomessa ja onko kilpailu peilannut tätä kehitystä. Yhdistyksen alkuvaiheiden selvittely muistutti salapoliisityötä, mutta tutkimus oli Närhin mielestä kiinnostavaa. Kilpailun alkuvaiheessa kiinnitettiin huomiota enemmän esimerkiksi käytettyihin tuotteisiin. Vähitellen kriteerit monipuolistuivat ja kohteiden sisältö ja toimivuus ovat korostuneet tuomariston perusteluissa. Nyt uusina kriteereinä ovat kestävä ympäristörakentaminen, kierrätystuotteiden käyttö, ympäristön parantaminen ja ympäristönäkökulmien edistäminen. Kilpailun yhtenä päämääränä onkin tuoda esiin ja korostaa myös kohteiden kunnossapidon merkitystä.
Kilpailu on arvostettu alan ammattilaisten keskuudessa, ja niin ehdokaskohteet kuin voittajatkin kertovat ympäristörakentamisen kehityksestä. Närhi näkee Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tulevaisuuden valoisana. Sen vetovoimaisuus vain kasvaa.
Selvitystyö paljasti, että eri vuosikymmenten voittajat ilmensivät hyvin myös aikakauttaan.
- Kävelykadut ja aukiot nousivat esiin 1990-luvulla kaupunkikeskustojen kehittämisessä.
- 2000-luvulla alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota rantoihin ja vesistönäkymiin.
- Ensimmäinen yritysympäristö voitti palkinnon vuonna 1993.
- Erilaiset ympäristöä parantavat kohteet ovat saaneet useita palkintoja. Esimerkkeinä Sapokan vesipuisto vuonna 1994 ja Katariinan Meripuisto 2012 sekä jokiympäristöä ennallistava Lasaretinsaaren alue vuonna 2005.
- Asuntoyhtiö- ja yrityspihat nousivat ajan ilmiöiksi, mutta näkyivät kilpailussa viiveellä. Ensimmäisen asuntoyhtiövoittaja valittiin 2016.
- Ympäristötaidetta on voittajakohteissa ollut useina vuosina.
- Katuympäristö on palkittu, mutta yhtään tieympäristöä ei ole vielä ollut voittajakohteissa.
- Vuonna 2019 voittajakohde edusti aikansa ilmiötä kansipihat ja viherkatot.
Hyvin suunniteltu ja hoidettu kestää
Selvitykseen liittyvillä vierailukäynneillä Närhi huomasi, että osaa puistoista ja alueista on vaalittu huolella. Toisissa taas kunnossapidosta on vuosien aikana säästetty, eikä esimerkiksi kuolleiden kasvien tilalle ole istutettu uusia.
Hienosti aikaa kestäneistä ja käyttäjien arvostamista voittajista Närhi nostaa esimerkeiksi Kotkan Sapokan vesipuiston ja Helsingin Aurinkolahden.
— Kotka on luonut itselleen puistokaupungin imagon, jota ei olisi voinut uskoa vielä muutama vuosikymmen sitten. Kotkan Sapokan vesipuisto voitti Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun vuonna 1994. Edelleenkin kohde on laadukas ja sen kunnossapito on ensiluokkaista. Myös puiston suunnittelu on kestänyt aikaa, eikä alkuperäisiä ideoita ole tarvinnut vaihtaa, Närhi kertoo.
Vuonna 2006 palkittu Helsingin Aurinkolahti ja vuonna 2010 palkittu Uutelan kanava muodostavat Närhin mielestä kokonaisuuden, joka yllättää yhä positiivisesti. Käyttö on ollut kovaa ja kulumiakin on nähtävillä, mutta laadukas kivityö kantaa edelleen.
Närhi toivoo, että asuntoyhtiöpihojen ja yritysympäristöjen suunnittelijat tarttuvan Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun mahdollisuuksiin nykyistä enemmän.
Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun järjestävät KIVI ry, Betoniteollisuus ry ja Puutarhaliitto ry. Tuomaristossa ovat mukana myös Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön ja Viherympäristöliiton edustajat. 30-vuotias kilpailu on saavuttanut arvostetun aseman alan ammattilaisten keskuudessa.