Esteettömästä ulkoympäristöstä hyötyvät kaikki, mutta erityisen tärkeää se on liikkumis- ja toimimisesteisille sekä esimerkiksi ikääntyville henkilöille. Esteettömyys mahdollistaa ihmisten asumisen valitsemassaan paikassa ja sujuvan osallistumisen muun muassa työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osa kestävää kehitystä.
Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat.
Ympäristörakentamisessa esteettömyys voidaan huomioida helposti
Ulkoalueilla on oleellista päästä liikkumaan esteettömästi ja turvallisesti. Esteettömyys ei yleensä maksa rakennusvaiheessa esteellistä enempää, kyse on hyvästä suunnittelusta ja suunnitelmien toteuttamisesta. Esteetön liikkuminen on yksi osa kokonaisuutta, lisäksi esteettömyyden osalta tulee huomioida myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat.
Esteettömyys palvelee kaikkia, esimerkiksi tavaroiden kuljettaminen, siivous ja tilojen huolto helpottuvat, kun ei ole kynnyksiä, portaita tai jyrkkiä luiskia.
Ympäristörakentamisessa kulkureittien tasaisuus saadaan aikaan valitsemalla oikeat tuotteet. Pihakivien avulla on mahdollista toteuttaa pintoihin myös ohjaavia kohokuvioita. Eri väristen maisemabetonituotteiden avulla voidaan ympäristöstä rakentaa kaikille havainnollinen.
Valtakunnalliset ulkoalueita koskevat ohjeet
Ulkoalueille esteettömyystavoitteet määriteltiin SuRaKu-projektissa (Suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito: Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla). Käytännön ohjeisto syntyi Helsingin, Espoon, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä vuonna 2004. Työohjeet valmistuivat Helsinki kaikille -projektin johdolla ja sosiaali- ja terveysministeriön tuella.
Lisätietoja ja SuRaKu-ohjeet https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/ulkoalue
