“Betoni kaupunkivihreän mahdollistajana” -seminaarin antia

Hulevedet hallittavissa – läpäisevillä kivirakenteilla tärkeä rooli

Tiiviissä kaupunkiympäristössä hulevesien hallinnan merkitys kasvaa. Tarvitaan monenlaisia ratkaisuja. Läpäisevät kivirakenteet ja viherkannet sekä -katot ovat keskiössä.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Varsinkin kaupunkien ydinkeskustoissa hetkelliset rankkasateet voivat aiheuttaa merkittäviä tulvia ja suuria aineellisia vahinkoja. Veden hallintaan on syytä varautua ennakoivasti ja laaja-alaisesti. Viherpäivien torstain aamupäivän seminaarissa Betoni kaupunkivihreän mahdollistajana käsiteltiin keinoja hulevesien hallintaan.

Asia on kuluvana vuonna erityisen ajankohtainen. Tänä vuonna terminen talvi ei eteläisessä Suomessa ole saapunut ollenkaan, vaan sateet on saatu vetenä. Pohjoisessa Lapissa lunta on jo helmikuussa ennätyksellisen paljon ja keväisiä tulvia pelätään.

–Kaupunkien viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on pakko sopeutua ilmastomuutokseen. Suunnittelulla voidaan löytää uusia keinoja hallita sään ääri-ilmiöitä ja edistää samalla luonnon monimuotoisuutta, ekologista kestävyyttä ja ympäristön viihtyisyyttä, painotti maisema-arkkitehti Elina Kataja Masu Planning Oy:stä.

Hulevettä pidä nähdä kuitenkaan vain uhkana. On mietittävä, miten sitä voidaan paremmin hyödyntää. Kysymyksessä on ekologinen voimavara.

Monenlaisia ratkaisuja tarvitaan

Hulevesiongelman ratkaisemiseksi tarvitaan useita eri ratkaisutapoja ja ratkaisujen hajauttamista. Erityisesti tiiviissä kaupunkirakenteessa tarvitaan monimutkaisia hulevesirakenteita.

Suunnittelun lähtökohdiksi tulee ottaa läpäisevät pinnat, monipuolinen kasvillisuus ja veden luontaiset reitit. Veden kiertoa tuodaan näkyviin kaupungissa mm. viivytysaltailla. Jos puhtaiden hulevesien imeyttäminen maaperään ja edelleen pohjavedeksi ei onnistu, vettä tulee viivyttää ennen niiden johdattamista hulevesiverkostoon tai vesistöön.

Hulevedet hyötykäytössä myös vuoden ympäristörakenteena palkitussa Brygassa

Hulevesien hyödyntäminen on Brygassa keskeisessä asemassa. Hulevesien keräilykennosto on asennettu koko kannen alueelle. Niiden avulla viivytetään vettä, tasataan kosteusolosuhteita ja hyödynnetään hulevesiä alueen kasvillisuuden käyttöön.

bryga3

Myös maastokummut istutuksineen viivyttävät hulevesiä. Pääreittiä reunustaa pintavesiä kokoava, luonnonkivien rytmittämä valettu uoma, jossa vesi sateen jälkeen viipyilee.

Brygan pinta-alasta noin 35 % on kasvillisuutta ja lisäksi 18 % muuta vettä läpäisevää pintaa. Istutusalueet lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, parantavat pienilmasto-olosuhteita ja akustiikkaa, suojaavat tuulelta ja vähentävät hulevesikuormitusta viemäriverkossa sekä sitovat ilman epäpuhtauksia.

bryga4

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisää kaupunkipuutarhoja

Maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi Loci Maisema-arkkitehdit Oy:stä muistutti Betoni kaupunkivihreän mahdollistajana seminaarissa, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna jo suurin osa ihmisistä asuu kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa jo heidän hyvinvointinsakin kannalta on liian vähän vihreää. Niin hiilidioksidin sidonnan, hulevesien käsittelyn, ympäristön monimuotoisuuden, melunhallinnan kuin viihtyisyyden lisäämisenkin kannalta kasvillisuutta kaupunkeihin on saatava lisää, mutta se olisi pystyttävä tekemään kestävällä tavalla.

Viherkatolla Pia Kuusiemen kanssa Milla Hakari Loci Maisema-arkkitehdit Oy:stä. Kuva: Julia Weckman.

Hyvin tiiviissä kaupunkirakenteessa jopa kaupunkipuutarhan sijainnilla on merkitystä. Kattopuutarha tarjoaa paremmin mahdollisuuksia turvalliseen elpymiseen kuin kaikille avoin pihakansi juuri siksi, että se on suljettu, turvallinen tila.

Kotimaiset olosuhteet on kuitenkin otettava huomioon katto- ja kansipuutarhoja suunniteltaessa. Näyttävä kasvillisuus menee hukkaan, jos sitä ei pystytä ylläpitämään.

Pia Kuusiniemi painottaa, että suunnitteluvaiheessa onkin aina otettava huomioon myös pihakansilla käytettävien rakenteiden korjauskelpoisuus sekä istutusten huolto ja ylläpito.

 

Ohjeistuksia puuttuu

Viherkannet ja -katot ovat hyvä keino viivyttää vettä tiiviissä kaupunkirakenteessa. Ydinkeskustoissa kattojen osuus voi olla jopa 30 – 30 prosenttia pinnoitteista.

Viherrakentaja Jouko Hannonen kertoi esityksessään keskieurooppalaisista määräyksistä, joissa säädellään, kuinka paljon tontilta voi kulkeutua sadevesiä viemäriverkostoon. Suomessa hänen mukaansa ei hulevesien detaljisuunnittelulle ole vastaavia määrällisiä tai laadullisia tavoitteita.

 

 

Innovatiivisia betonirakenteita

Vuoden 2018 Ornamo-palkinnon voittajan, Renata Jakowleffin kehittämä Muotobetoni-menetelmä mahdollistaa betonisten rakenteiden kolmiulotteisen kuvioinnin ja pientekstuurien teon erilaisissa mittakaavoissa. Menetelmä pohjautuu materiaalin käyttäytymiseen betonivalun aikana ennen massan kovettumista. Kustannuksia säästävä ratkaisu mahdollistaa yksilöllisten pintojen tekemisen myös sarjatuotannossa.

–Muotobetonia voidaan käyttää elävämpää ja viihtyisämpää ympäristöä rakennettaessa, kertoi Muotibetoni Oy:n toimitusjohtaja Raija Siikamäki.

 

Jyväskylän Kankaan asuinalueella on Parma Consoliksen valmistama Muotobetoni-menetelmällä kuvioitu tukimuuri.