Pilotit Espoossa ja Helsingissä

Läpäisevistä päällysteistä käyttökokemuksia jo kolmelta vuodelta

Läpäisevät päällysteet ovat yksi keino hallita hulevesiä. Kaksivuotinen, VTT:n koordinoima Tekes-hanke vettä läpäisevien päällysteiden CLASS-projekti (Climate Adaptive Surfaces) päättyi tammikuussa 2015.

Hankkeen pilottikohteita Espoossa ja Helsingissä on nyt seurattu kolme vuotta. Niissä testataan erilaisia päällysteitä ja seurataan niiden vedenläpäisevyyksiä, pintojen olosuhteita sekä rakenteiden routa- ja sulamiskäyttäytymistä ja pintojen huoltamista.

Betoniteollisuus ry:n lokakuussa järjestämissä Hulevesiseminaareissa pilottikohteiden kokemuksista kertoi VTT:n tutkija Ville Rinta-Hiiro.

Vettä läpäisevät päällysteratkaisut

Läpäisevä päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta ja rakennekerroksista, joissa vettä voidaan pidättää ennen sen maaperään imeytymistä tai toisaalle johtamista. Rakennekerrokset ovat yleensä suuren huokostilavuuden kiviaineskerroksia, mutta ne voivat olla osin myös sidottuja suuremman kantavuuden kerroksia.

Pintakerroksen materiaaleiksi soveltuvat betoni- ja luonnonkivipäällysteet, joissa saumojen tai aukkokohtien materiaali läpäisee hyvin vettä sekä läpäisevä betoni ja avoin asfaltti. Ratkaisuun voidaan sisällyttää myös muita tarvittavia materiaaleja, tuotteita ja rakenteita, kuten geotekstiiliä, geoeristeitä sekä hulevesien putkitus-, viivytys- ja keruujärjestelmiä.

Pilotit pysäköintialueella ja kevyen liikenteen väylällä

Class-pilotteja, joissa seurataan vedenläpäisevyyksiä ja talvikäyttäytymistä, on meneillään kaksi. Espoon Tikaslaakson pysäköintialue valmistui vuoden 2016 lopulla. Siellä on käytetty läpäisevää asfalttia, betonikiviä läpäisevällä sidotulla saumalla sekä betonikiviä läpäisevällä sitomattomalla saumalla.

”Kolmen vuoden käytön jälkeen kaikki päällysteet ovat hyvässä kunnossa. Niissä on vain pieniä yksittäisiä kulumia”, Rinta-Hiiro kertoi.

Helsingin Kuninkaantammen pilotin noin 200 metriä pitkä kevyenliikenteen väylä on puolestaan päällystetty läpäisevällä asfaltilla ja bussipysäkin levennys läpäisevällä betonikiveyksellä. Myös ne ovat pysyneet pääosin hyvässä kunnossa. Tosin likaantuminen on ympärillä olevien Kuninkaantammen rakennustyömaiden takia ollut voimakasta.

Vedenläpäisevyyttä edelleen

Vedenläpäisevyysmittaukset pilottikohteissa on tehty keväisin, tuloksia on nyt saatu kolmelta vuodelta. Jokaisesta päällysteestä on kolme mittauskohtaa.

”Vedenläpäisevyys on heikentynyt aika paljon alkuarvosta. Vedenläpäisevyyttä on kuitenkin edelleen parempi kuin läpäisemättömillä päällysteillä”, Rinta-Hiiro esitteli mittaustuloksia ja huomautti, että standardimittauksen vesimäärä on monikymmenkertainen verrattuna rankkasateeseen. Myös saman mittauskohdan käyttäminen voi heikentää vedenläpäisevyyttä tulevissa mittauksissa.

Iso syy vedenläpäisevyyden heikentymiseen on hänen mukaansa juuri likaantuminen. Myös hiekoituksella on vaikutusta: vedenläpäisevyyden kannalta sepeli tai hiekka, josta hienoin kiviaines olisi seulottu pois, olisivat parempia vaihtoehtoja kuin normaali hiekoitushiekka.

Molemmissa pilottikohteissa on kokeiltu päällysteen puhdistamista harja-autolla ja Kuninkaantammessa lisäksi painepesulla. Ne eivät ole juurikaan parantaneet vedenläpäisevyyttä. Tarkoituksena onkin testata muita puhdistustapoja, esimerkiksi imua, jolla tukkiva materiaali saataisiin poistettua pinnasta.

Talvikäyttäytymisessä eroja

Pilottikohteissa on havaittu, että päällysteiden talvikäyttämisessä on eroja. Verrattuna tavalliseen päällysteeseen läpäisevien päällysteiden huokoinen rakenne on eristävä. Ne ovat pinnasta kylmempiä, mutta roudan syvyys on pienempi. Routavauriot ovat siten pienempiä.

Tieosuuksilla, joissa käytetään sekä läpäisevää että läpäisemätöntä päällystettä, tien liukkaus voi pintalämpötilaeron takia vaihtua.

Ville Rinta-Hiiron esityksen voit katsoa kokonaisuudessaan

Ville-Rinta-Hiiro_Läpäisevät-päällysteet-kokemuksia-pilottikohteista