Visiitti Lontoon Chelsea Flower Showssa

Chelsea Flower Show Lontoossa on kuin kukkien cat walk, josta ammennetaan tulevan puutarhasesongin uutuudet sekä trendit. Chelsea Flower Shown järjestää Kuninkaallinen puutarhaseura RHS ja se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1913 ja se järjestetään edelleen vuosittain toukokuun kolmantena viikkona. Tänä vuonna oli siis 107. näyttelykerta.
Maailman suurin kukkanäyttely vetää vuosittain noin 150 000 kävijää. Itsekin varasimme liput jo ennen joulua, kun ne tulivat myyntiin. Olimme puiston porteilla jo klo 8.00, jotta väen tungosta olisi hieman vähemmän. Se kannatti, koska aamun ensimmäiset neljä tuntia näyttelyyn oli melko tilavaa tutustua. Puolenpäivän jälkeen puiston tunnelma muistutti suurkaupungin ruuhkaan tai suurta rock-festivaalia. Lämpötila oli helteinen ja ilma aurinkoinen: parempaa säätä eivät näytteilleasettajat ja yleisö olisi voineet toivoa.
Vuoden 2019 teemana näyttelyssä oli puutarhan ja luonnon suhde sekä lapset. Itse Cambridgen herttuatar Catherine oli suunnitellut näyttelyyn oman puutarhan ’The RHS Back to Nature Garden’, joka oli hyvin metsäinen ja luonnollinen, lapsille suunnattu, leikkipaikka puumajoineen.

”Vuoden 2019 teemana näyttelyssä oli
puutarhan ja luonnon suhde sekä lapset.”

Betonin käyttöä näyttelypuutarhoissa

Chelsea on perinteisen englantilaisen puutarhan näyteikkuna, joten betonikiveä ei ole perinteisesti totuttu siellä paljon näkemään. Tänä vuonna betonia kuitenkin näkyi. Trendinä oli yhdistää betonia muihin materiaaleihin: betonia ja puuta, betonia ja luonnonkiveä, betonia ja soraa, betonia ja nurmea sekä betonia ja vettä. Lattiapinnoissa betonipinnat olivat väriltään vaaleita, hiekkakiven sävyistä ja pinta oli sileää.

Muodoiltaan betonia löytyi sekä suorakaiteen muodossa että luonnon muotoon taivutettuna. Myös hexagon-muoto oli käytössä, mikä oli omasta mielestäni erittäin onnistunut.
Enemmän betonia käytettiin muureissa ja taustaseinissä ja pilareissa. Muurit olivat väriltään tummia. Väritys rakenteissa li muutenkin hillitty: vaaleat kulkupinnat, tummat seinäpinnat ja esimerkiksi terrakotta- tiiltä ei näkynyt kuin tiilimurskakatteena yhdessä puutarhassa.

Puutarhataide kuuluu näyttelyyn olennaisesti. Betonisia taideteoksia ei juurikaan näyttelyssä näkynyt, vaan betonia on käytetty taideteoksissa lähinnä rakenteena, joka sitten päällystetään luonnonkivillä, metallilla, peileillä tai pinnoitetaan. Raakaa betonia näkyi vain yhdessä puutarhassa, jossa pergolan kattona toimiva vesipuutarha oli nostettu betonipilarien varassa ylös.

Mitä on tulossa?

Tulevana trendinä voi ennustaa tummien, mattapintojen nousun varsinkin muureissa. Näyttelyn parhaaksi valitun, Andy Strugeonin suunnitteleman, puutarhan juju oli hiilletyissä, mustissa muureissa, jotka loivat kasveille täydelliset, lähes valokuvastudiomaiset olosuhteet. Hyvinvoinnin korostaminen jatkuu ja puutarhat olivat lähes meditatiivisia. Chelsea tarjoaa lepoa puutarhassa. Keittiöt, kylpylät ja kuntoilualueet loistivat poissaoloaan.

”Tulevana trendinä voi ennustaa tummien,
mattapintojen nousun varsinkin muureissa.”

Tyylinä oli useissa puutarhoissa luonnon suoranainen imitoiminen. Väritys oli siniviolettia, oranssia ja vaaleanpunaista. Kasvien lehdet olivat tänä vuonna luonnollisen vihreitä. Myös hopeanharmaita kasveja käytettiin. Yllätyksenä oli se, että limenvihreät ja viininpunaiset kasvit eivät olleet oikeastaan missään roolissa. Jos punaista oli käytetty, niin se taittoi verenpunaiseen ja oranssiin. Pionit ja ruusut olivat saaneet luovuttaa suosikkiasemaansa luonnollisemmille kasveille. Tämän hetken huippumuodikkaita kasveja ovat erilaiset kurjenmiekat ja kurjenpolvet. Viherseiniä oli tänä vuonna myös käytetty. Viherseiniä oli sekä koristekasveista tehtynä että syötävistä kasveista. Yrttien ja orvokkien peittämä viherseinä Montessoripuutarhassa oli hyvä idea.

Suurenna kuvat klikkaamalla

Tainan suomalainen puutarha Chelseassa

Tänä vuonna oli hienoa olla suomalaisena Chelseassa. Suomalainen ympäristöbiologi Taina Suonio oli päässyt rakentamaan ihka ensimmäisenä suomalaisena oman näyttelypuutarhan näyttelyyn. ’The Roots in Finland Kyrö Garden’ oli kunnianosoitus suomalaiselle luonnolle ja puutarhalle. Puutarha onnistui luomaan lähes täydellisen pastoraalimaiseman Suomesta ollen silti puutarha: seinältä valuva vesi kuvasti hienosti järvenselkää ja patinoitunut ladon seinä loi upean taustan puutarhalle.
Kivimateriaaliksi Taina oli valinnut suomalaista graniitti: punaisena ja mustana. Itse oli vaikuttunut kiven monipuolisista pintakäsittelytavoista. Suomalaisen luonnon tietynlainen karuus ja yksinkertaisuus oli läsnä, mutta sitä ei alleviivattu.
Kasvivalinnat olivat hyvin onnistuneet: puutarhasta löytyi niin koivut kuin juhannusruusu ja leikattu pensasaitakin. Ja puutarhan etuosan pionipenkki oli valloittava.
Hyvä Taina ja Hyvä Suomi!

Teksti ja kuvat: maisemasuunnittelija Tanja Nieminen